tag:blogger.com,1999:blog-5133706609654529767.post9010595923109093251..comments2023-11-07T14:38:16.124+05:00Comments on Maailma ja paikat: Tasapuolisuusharhasta ja muustaUnknownnoreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-5133706609654529767.post-18184013239383837752016-01-28T15:08:25.480+05:002016-01-28T15:08:25.480+05:00Varovaisuus ei ole huono asia ja totuuden tietämis...Varovaisuus ei ole huono asia ja totuuden tietämisen suhteen (samoin kuin siitä puhumisen) on tietysti yritettävä ymmärtää siihen liittyvien epävarmuuksien määrää ja luonnetta.<br /><br />Vastustan kuitenkin relativistista tendenssiä, jossa ajatellaan, että totuutta ei ole, ilmeinen valhe on yhtä arvokas kuin se, mikä riittävän tiedon pohjalta vaikuttaa todelta. Suhteellisuudentaju on silloin kadotettu. Ei ole lainkaan huono asia nimetä totuus silloin kun kaikki käytettävissä ollut tieto ja päättely tuntuu viittaavan siihen. On tietysti mahdollista, että myöhemmin tulee ilmi tietoa, jota ei ollut käytettävissä aiemmin, ja se muuttaa käsitystä totuudesta.<br /><br />Kyllä tieteen, tutkimuksen samoin kuin uutisoinninkin tarkoituksena on löytää ja ilmoittaa totuus. Virheet ja väärässä olemisen riski eivät saa siitä tehtävästä pois pelottaa.<br /><br />Totuus on kielellisesti kommunikoitavaan muotoon järjestetty, yleensä narratiivinen kuvaus jostain todellisuuden osasta, siten että kuvauksen voidaan arvioida olevan sekä osissaan että kokonaisuutena totta. Koska se ei kykene parhaimmillaankaan olemaan "koko totuus" eikä identtinen kuvaamansa todellisuuden kanssa, tarkoittaa tämä, että sen on pyrittävä vain mahdollisimman lähelle tuota tavoitetta. Se ei sulje ulos muita totuuksia samasta kuvattavana olevasta todellisuuden osasta, koska nuo muut totuudet voivat hyödyntää niitä osia "koko totuudesta", jotka ensimmäisestä totuudesta puuttuivat, ja vastaavasti jättää ulos jotain mitä ensimmäisessä totuudessa oli mukana. Useampi totuus samasta todellisuuden osasta eivät voi olla keskenään poissulkevia eli esimerkiksi täysin ristiriidassa keskenään - sellainen tarkoittaa, että yksi tai useampi totuuksista ei olekaan totuus vaan epätotuus, eivätkä ne silloin voi olla samanarvoisessa asemassa "eri näkökulmina".<br /><br />Kolme sokeaa miestä, jotka tunnustelivat norsua, voivat kukin antaa siitä totiset kuvaukset: yksi kuvata norsua mahan perusteella tynnyrimäiseksi, toinen jalan perusteella pilarimaiseksi ja kolmas kärsän perusteella käärmemäiseksi. Kaikki kolme lausuntoa voivat olla totuuksia, sillä ne ovat totta, vaikkei kukaan vielä olekaan nähnyt koko norsua. Saati avannut sitä ja katsonut, mitä sisäelimiä sen sisältä löytyy. Sen sijaan jos neljäs sokea mies ilmoittaa norsun olevan jalaton, kärsätön ja mahaton CIA:n ampuma fosforiräjähde, jolla ihmiset yritetään sokeuttaa Illuminatin orjiksi, ei hänen lausuntoaan tarvitse ottaa huomioon "toisena näkökulmana" eikä "vaihtoehtona, josta valtamedia vaikenee", koska mikään käytettävissä oleva tieto ei tue kyseistä tulkintaa eikä hän anna vakuuttavia perusteluja, joiden pohjalta voisimme olettaa hänen tunnustelleen norsua ja saaneen väittämiään tietoja.Observerhttps://www.blogger.com/profile/10610047534076168085noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5133706609654529767.post-64830310149168732822016-01-27T21:45:54.032+05:002016-01-27T21:45:54.032+05:00"Tasapuolisuusharhaksi kutsuttu ilmiö on raad..."Tasapuolisuusharhaksi kutsuttu ilmiö on raadollisimmillaan sitä, että kun yksi sanoo 1+1=2 ja toinen sanoo 1+1=4, niin toimittajat raportoivat, että asiasta on eri näkemyksiä ja totuus on todennäköisesti jossain kolmen paikkeilla."<br /><br />Entä jos molemmat sanovat 1+1=4 mutta luulevat sanovansa 1+1=2? Nykyinen somedialogi tuntuu menevän tätä polkua. <br /><br />Ylipäätään kannattaa olla varovainen silloin, kun lähtee nimeämään totuutta. Henri K.noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5133706609654529767.post-40272333265579036512016-01-21T21:40:54.552+05:002016-01-21T21:40:54.552+05:00Olet niin oikeassa.
Enenevässä määrin ajankohtai...Olet niin oikeassa. <br /><br />Enenevässä määrin ajankohtaisohjelmiin (jopa ylen ykköslähetyksiin) valitaan "asiantuntijoiksi" ikään kuin "tasapainottamaan näkemyksiä" ja "tasapuolisuuden nimissä" <br />-asiaan perehtynyt tieteellinen asiantuntija kuten alan dosentti (nykyään käy jo pilkkanimestä pääministerillemmekin...)<br />ja<br />-joku maallikkointoilija, jolla on vahvat näkemykset muttei laajapohjaista tietoa mutunsa tueksi<br /><br />Näiden epäsuhtaisten "vastaparien" näkemyksiä pidetään yhtä merkittävinä ja samanarvoisina.<br />Käsittämätön trendi. Toivottavasti menee tämän sortin relativismin irvikuva pian pois muodista.<br /><br />terv Hanna<br /><br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5133706609654529767.post-64822312140659157692016-01-20T18:19:37.502+05:002016-01-20T18:19:37.502+05:00Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että NL tuki mo...Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että NL tuki monia mannermaisia filosofeja joiden työn seurauksena jälkistrukturalismi ja monet muut relativistiset suuntaukset saivat tuulta siipiensä alle. En väitä tai ehdota, että NL olisi ollut näiden ajatussuuntausten alkulähde (sitä se ei varmastikaan ollut). Mutta vaikuttaa siltä, että NL näki nämä suuntaukset keinona horjuttaa / nakertaa länsimaisia yhteiskuntia sisältäpäin. <br /><br />NL:n ja nyky-Venäjän propagandan ja disinformaation ytimessähän on ajatus siitä, ettei mikään ole varsinaisesti totta, kaikki "totuudet" ovat lopulta vain mielipiteitä ja siten samanarvoisia. Vähintäänkin voi siis sanoa, että Venäjän infosoturit ovat "jälkistrukturalisteja" :)Emknoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5133706609654529767.post-70298434696860485232016-01-20T15:39:46.184+05:002016-01-20T15:39:46.184+05:00Anssi,
Minusta Neuvostoliitto ei riitä selittämää...Anssi,<br /><br />Minusta Neuvostoliitto ei riitä selittämään kumpaakaan ilmiötä, vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta se selittääkin paljon. Samoin kuin se selittää Suomessa yhä elävän merkillisen hyväksyvän ja usein jopa tukevan asennoitumisen diktatuureihin muualla maailmassa. Emme ole katsoneet voivamme länsimaiseen tapaan pitää autoritäärisiä järjestelmiä huonompina kuin demokraattisia järjestelmiä, koska muutenhan olisimme tulleet epäsuorasti arvostelleeksi Neuvostoliittoa/Venäjää, meitä lähimpänä olevaa sellaista järjestelmää.<br /><br />Selvästi nihkeämmin Suomessa on aina suhtauduttu uusiin ja siirtymäkautta käyviin demokratioihin, puhumattakaan demokraattisista kansannousuista. Ne eivät ole koskaan saaneet suomalaisia innostumaan samaan tapaan kuin demokraattisia järjestelmiä syrjäyttäneet kommunistikapinat ja sotilasvallankaappaukset. Tämä viittaa siihen, että suomalainen ajattelu lähti maailman paaluttamisesta Jaltan järjestykseen niin, että länsimaisia demokratioita saavat olla vain ne, jotka olivat länsimaisia demokratioita jo ennen Suomea, eli ns. vakiintunutta Länttä. Kaikkia uusia on tervehdytty ylenkatseella.<br /><br />Toinen kommenttisi asioiden arvottamisesta viittaa relativismin voimistumiseen, joka koskee oikeastaan kaikkia vakiintuneita länsimaita. Näen vain vaimean yhteyden Neuvostoliiton kaatumiseen. Ennemminkin etsisin selitystä toisen maailmansodan jälkeisen länsimaailman ajattelutavasta, jossa "maailma on valmis", hyvinvointivaltio holhoaa ja sotia ei koskaan enää ole, tai jos on, niin ne ovat jossain kaukana kehitysmaissa, "monimutkaisia etnisiä/uskonnollisia" jne. eikä niistäkään saa missään nimessä ajatella, että kyse olisi moraalisesta hyvästä ja pahasta. Paha abstrahoitiin yleisesti ikäviin ilmiöihin - sotaan, terrorismiin, nälänhätiin - mutta samanaikaisesti ei saanut enää osoittaa sormella syyllisiä, vaan sodan, terrorismi ja nälänhätä olivat kuin luonnonkatastrofeja, ne tapahtuivat jotenkin itsestään seurauksena maailman rakenteista, joista syytettiin länsimaista hegemoniaa. Se häivytettiin, että joku aina aloitti sodat, joku aina räjäytti pommit, ja joku esti ruoka-avun tai näännytti tahallaan nälkään kapinoivan provinssinsa.<br /><br />Länsimainen relativismi on niin paljon Suomea laajempi ilmiö, ettei vastauksia voi etsiä vain suomalaisesta kontekstistä.Observerhttps://www.blogger.com/profile/10610047534076168085noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5133706609654529767.post-40042776575336354222016-01-20T14:19:44.621+05:002016-01-20T14:19:44.621+05:00Mitä mieltä olet, onko konsensushakuisuus ja konfl...Mitä mieltä olet, onko konsensushakuisuus ja konfliktien välttäminen syntynyt Suomessa sotien jälkeen selviytymiskeinona Neuvostoliiton monenlaisen painostuksen alla? Kun ei ole konflikteja, ei Neuvostoliitto pääse tarttumaan niihin kiinni ja horjuttamaan yhteiskuntaa.<br /><br />Itse ajattelen, että kommunismin ja Neuvostoliiton kaatumisen myötä meiltä hävisi konkreettinen esimerkki siitä, että toiset ideologiat ja arvomaailmat saavat aikaan huonompia yhteiskuntia kuin toiset. Tämä teki asioiden arvottamisesta jotenkin junttia ja siksi vältettävää.Anssinoreply@blogger.com