Hopkins

Dangrigasta etelään Belizen rannikolla sijaitsee kylä nimeltä Hopkins, joka on nimetty jonkun lähetyssaarnaajan ja filantroopin mukaan, mutta on garifunakylä. Nyttemmin se on alkanut saavuttaa suosiota reppumatkailijoiden keskuudessa hipahtavana rantachillailukohteena. Kylän pohjoispuolelle on rakennettu muutama bungaloweja käsittävä resortti, eteläpuolelle taas keskittyy paikallinen asutus.

Päästäkseen Hopkinsiin on joko oltava oma auto, otettava ainoa sinne päivittäin menevä bussi, tai sitten hypättävä pois etelään Punta Gordaan menevästä bussista keskellä ei mitään, josta on lähteestä riippuen neljän tai kuuden tai kahdeksan mailin kävelymatka päällystämätöntä hiekkatietä pitkin Hopkinsin kylään. Paikassa, johon tämä hiekkatie saapuu, on King Cassava Culture Bar, jossa saa quesadilloja, olutta ja jossa soi tietysti puntarock. "Kuningas Kassava" on samalla myös matkanjärjestäjä.

Niin kuin kaikkiin tällaisiin paikkoihin maailmassa, Hopkinsiinkin on päätynyt joitain ekspättejä, kuten teksasilainen eläkeläissetä, joka asui pylväiden varassa olevassa perinteisessä belizeläismökissä parikymppisen mustan karibialaisnaisen kanssa, ja kanadalaisnainen, joka oli naimisissa tai ehkä avoliitossa Hopkinsin kuuluisan rumpalimestarin kanssa. Tämä jälkimmäinen herra oli erityinen syy miksi tulimme Hopkinsiin ja vuokrasimme hiekkarannalta palmujen katveesta mökin. Matkakumppanini ryhtyi absorboimaan tietoa paikallismusiikista ja sai ilmeisesti myös matkan parhaat kirjalliset lähteet.

Minä sen sijaan korkkasin kaljan ja istuin mökkimme terassille katselemaan edessä siintävää Karibianmerta, siellä edestakaisin lentäviä fregattilintuja, ruskopelikaaneja, kuningastiiroja ja nokisiipilokkeja, vieressä palmuissa riehuvaa keltarintakerttulia, joka on Dendroica-kerttuleista tyylikkäimpiä, ja ryhdyin järjestämään jäljessä laahaavia muistiinpanojani ja lintuhavaintojani, jotta ymmärtäisin omia merkintöjäni myös matkan jälkeen.

Jopa Hopkinsissa asti näyttävät kaupat ja baarit olevan kiinalaisten ja meksikolaisten omistuksessa. Ehkä siksi paikalliset tuntuivat suosittelevan meille joidenkin ekspättihippien omistamaa pizzeriaa, jota emme koskaan tulleet löytäneiksi, joten kiinalaisten ja meksikolaisten palveluja käytettiin. Kukonlaulun aikaan seuraavana aamuna Kuningas Kassavan mies vei meidät räjähtäneellä pakettiautollaan Cockscombin kansallispuistoon, joka tunnetaan myös jaguaarinsuojelualueena.