Lopun ajat

Vuosi on vaihtunut. Tänä vuonna vietin joulun Pohjanmaalla ja uudenvuoden Kalliossa. Muistan hämärästi, että siellä väiteltiin Turkin EU-jäsenyydestä, Venäjän taloudesta, Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmästä ja demonien manaamisesta. Sitten kävin katsomassa joulun alla syntynyttä suomalais-kurdilaista vauvaa, mikä tapahtui lähinnä punaviinin ja tuhannen ja yhden yön satujen merkeissä; kirjallisuudesta yleensäkin muistan olleen paljon puhetta. Viime viikonloppuna taas oli suomalaisen sukulaiseni venäläisen vaimon syntymäpäiväpippalot, mutta muistan hämärästi siellä puhutun lähinnä bulgaaria ja skoonea.

Viime vuonna tähän aikaan ennustin Euroopalle kahtiajakoa, joka onkin jatkunut. Ennustin Lähi-itään stagnaatiota, joka onkin jatkunut. Ukrainan suhteen olin jopa liian optimistinen, sillä Janukovitšin hallinto on ylittänyt kaikki pessimistiset odotukset pyrkimällä sulkemaan Ukrainaa takaisin autoritääriseen urkintajärjestelmään. Puhuin jo vuosi sitten fasistisen ajattelun noususta ja siinäkin saatoin olla jos mahdollista liian optimistinen. Suomen vaaleihin on nyt kolme kuukautta ja tulemme näkemään kolmen suuren puolueen triumviraatin murenemisen, kun kansa rankaisee hallitsevan poliittisen eliitin todellisuudesta vieraantumisesta äänestämällä aivan väärin perustein perussuomalaisia.

Vaikka voidaan havaita myös liberaalin ajattelun ilahduttava uusi nousu etenkin nuoremman sukupolven parissa, muu poliittinen tilanne tuntuu menevän kohti polarisaatiota, jossa laiva keikkuu ulapalla Skyllan ja Kharybdiksen ammottavien kitojen välissä. Nykyään lukiot ja yliopistot eivät enää piittaa klassisesta sivistyksestä vaan opettavat lähinnä teoreettista metodologiaa ja postmodernia huuhaata, joten lienee syytä muistuttaa lukijaa, että Skylla ja Kharybdis olivat siis ne kaksi hirviötä, joiden välistä Odysseuksen laivan piti purjehtia.

Tämän päivän polarisaatiossa avoin yhteiskunta on uhattuna molempien hirviöiden taholta. Toisella puolen salmea meuhkaa hirviö, joka lietsoo hysteriaa maahanmuuttajia yleensä ja islamilaisia erityisesti vastaan, vaatii kukkahattutätien päitä pölkyille ja uskottelee, että kaikki korjaantuu, jos "neekerit, ählämit, mannet, ryssät ja hurrit" potkitaan pois, Suomi eroaa EU:sta, sulkee korvat ja silmät (paitsi islaminvastaiselta meuhkaamiselta) ja kuvittelee olevansa yksin tässä maailmassa. Salmen toisella puolella taas riehuu hirviö, joka haluaa sensuroida internetin ja kaiken muunkin, kieltää lailla ja byrokratian voimalla vääränlaiset ajatukset, tunkea valtion sormet ihmisten koteihin ja jopa sukupuolielämään, väärentää todellisuuden sopimaan omiin fantasioihinsa sekä lakkauttaa armeijan, poliisin ja terveen järjen, koska mikään koskaan ei meitä uhkaa paitsi vääränlaiset eli oikeistolaiset ajatukset. Ja ilmastonmuutos, joka näkyy esimerkiksi lämpiminä ja lumettomina talvina.

Yhteistä suvaitsevaistolle ja suvaitsemattomille on, että he yrittävät kilvan tuhota avoimen yhteiskunnan perusteita. He uskovat yhteen ja ainoaan totuuteen - omaansa - ja haluavat vaientaa muut. Keinot ovat lukemattomat: sensuuri, holhous, rasismi, liioitellut turvatoimet ja yleinen hysteria.

Minua ei haittaa ollenkaan, jos kotikadullani on kirkon lisäksi minareetti, josta kantautuu aika ajoin "ählämiälämölöä" tai että metroasemalla lampsii "neekereitä ja ryssiä". Nämä eivät muodosta minulle minkäänlaista kulttuurista uhkaa. Minua ei myöskään kiinnosta, mitä homot tekevät makuuhuoneissaan ja millä nimellä he kutsuvat parisuhteitaan. En koe suurena uhkana sitä, että kaikenlaiset hourupäät kirjoittavat typeryyksiä omissa henkilökohtaisissa blogeissaan, kunhan erimieltä olevilla on yhtäläinen oikeus ilmaista mielipiteensä. Ihmisten mielipiteiden, uskonnon ja yksityiselämän ohjailu ja valvonta eivät kuulu valtiolle.

Sen sijaan minua haittaa erittäin paljon, että valtio pakko-ottaa veroina parhaimmillaan 40 % epäsäännöllisistä tuloistani ja rahoittaa näillä rahoilla asioita, joita en kannata tai jotka ovat suoranaisesti vääriä. Minua haittaa niin ikään, että samaan aikaan kun valtio ylläpitää kohtuuttomia esteitä opiskelijoille ja nuorille koulutetuille aikuisille päästä Suomeen, rahoitetaan tuottamatonta maahanmuuttoa suoraan kortistoon jakamalla ilmaista sosiaaliturvaa, työttömyysturvaa, asumislisiä ja lapsilisiä ulkomaalaisille. Minua häiritsee suuresti, jos minua pelotellaan tutkintapyyntöjen uhalla olemaan sanomatta mielipiteitäni, käyttämättä vitsikkäitä sanoja tai että koululuokassa tai kirjastossa ei saa olla esillä krusifiksejä eikä vääränlaisia ajatuksia sisältäviä kirjoja, koska muka joku niistä loukkaantuu, on toisuskoinen tai uskonnoton.

Minulla on omia poliittisia ja hengellisiä mielipiteitä, mutta minua ei häiritse lainkaan se, että muilla ihmisillä ympärilläni on muita poliittisia ja hengellisiä mielipiteitä, kunhan minua ei pakoteta noiden toisten poliittisiin ja hengellisiin mielipiteisiin. Vain niin kauan kuin kunnioitamme toistemme moninaisuutta, sananvapautta ja uskonnonvapautta, voimme kutsua itseämme avoimeksi yhteiskunnaksi tai länsimaiseksi sivistysmaaksi. Kohteliaisuus ja yleisesti sivistynyt käytös ovat hyvä asia, mutta ihmisillä on oikeus myös paheksua asioita ja olla pitämättä toisistaan.

Ihmisillä on oltava oikeus mielipiteisiinsä, vaikka ne olisivat perusteettomia tai "vääriä" - myös islamisteilla ja islamofoobeilla, myös homoilla ja homofoobeilla. Jos eivät siedä toisiaan, vapaassa valtiossa heillä on oikeus vältellä toisiaan, muuttaa pois toistensa naapurista ja lukea vain itsensä kanssa samaa mieltä olevien lehtiä. Se on ehkä typerää, mutta asia nyt vain sattuu olemaan niin, että lailla ei voi säätää ihmisten sivistystasoa tai suvaitsevaisuuden astetta. Lailla ei myöskään voi pakottaa ihmisiä uskomaan johonkin tai olemaan uskomatta. Ihmisille voidaan tarjota koulutusta, mutta pakottamalla he eivät opi.

Valtiovallan huomiota on viime aikoina vaadittu kaikkeen mahdolliseen, mikä valtiolle ei kuulu, joten kerrattakoon tässä vielä se, mitä toivoisin ja odottaisin valtioltani. Ensinnäkin, jotta saisin vastedeskin asua avoimessa yhteiskunnassa ja vapaassa maassa, valtion tulisi huolehtia maanpuolustuksesta. Sen sijaan, että valtio levittää asehysteriaa ja haluaa kerätä pyssyt pois Suomen takametsistä niin että vain rikollisilla ja hulluilla olisi vastedes aseita, voitaisiin kenties lopettaa maanpuolustuskyvyn alasajo ja ajatella edes, että liityttäisiin Natoon.

Odotan valtiolta myös sitä, että saan vastedeskin elää valtiossa, jossa minun ei välttämättä tarvitse olla aseistautunut mennäkseni ulos kadulle tai ostarille. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisin tulee saada riittävät resurssit tavanomaisen rikollisuuden torjumiseen ja että varsinkin rikoksen uusijoiden tulee saada kunnon rangaistukset, sillä tämä suhteellisen pieni joukko joka tapauksessa vastaa suurimmasta osasta maassamme tehtäviä rikoksia eikä jostain syystä tunnu ikinä pysyvän telkien takana. Harmittomien hamppuhippien ja kukkakauppiaiden pamputtamisen sijaan poliisi voisi keskittää voimavarojaan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan ja saada tekijät tuomituiksi kansan oikeustajua paremmin vastaaviin rangaistuksiin.

Kansa riehuu hysteerisesti myös terrorismin uhasta, mikä tuntuu vähän liioitellulta, kun emme vieläkään ole nähneet edes sitä ensimmäistä "islamilaista terrori-iskua". Myyrmannin pommimies ja kouluampujathan olivat "yksittäistapauksia". Sen sijaan että keksitään uusia aseiden vastaisia sääntöjä ja miljardeja maksavia absurdeja turvatoimia liikennevälineille, voitaisiin laittaa edes hieman resursseja terveellä järjellä toteutettuun tiedonhankintaan. On typerää hutkia ilman että on tutkittu. Jos viharyhmiä etsitään niin kannattaisi ehkä aloittaa niistä, jotka Venäjän edun nimissä uhkailevat ja terrorisoivat venäläisiä, virolaisia, latvialaisia ja muita maahanmuuttajia Suomessa - kirjailijoita, runoilijoita, toimittajia jne. (ja myös kantaväestöön kuuluvia). On merkillistä, että harmittomien hölmöjen kirjoituksia luetaan oikeusistuimissa suurennuslasilla, kun taas hyvin tiedetyt vihanlietsojat saavat rauhassa jatkaa toimintaansa, joka vahingoittaa maamme suhteita ulkovaltoihin.

Koska yhteiskunnallinen tilanteemme on päässyt kuplimaan nykyiselle loiskiehunnan asteelle, ennustan, että vaaleja edeltävästä ajasta tulee merkillinen ja ehkä pelottavakin. Johan ovat kaikki maailmanlopun lahkot jo taas nähneet lopun ajan merkit, kun ilotulitteilla on paukuteltu lintuparvia taivaalta molemmin puolin Atlanttia. Sääli ruotsalaisia naakkoja. Planeettamme sairastaa, mutta sen sijaan että suojeltaisiin jäljellä olevia elinympäristöjä - etenkin metsiä - vaativat ympäristöteemoilla ratsastajat päinvastoin lisää rahaa taivaan tuuliin Afrikan ja Etelä-Amerikan luonnon tuhoamiseen, lintujen ja heinäsirkkojen lentomyrkytyksiin, hyödyttömiin "ilmastoneuvotteluihin" ja jonkun kissan oikeuksien takautuvaan suojelemiseen. Oi aikoja, oi tapoja!