Kirjat

perjantai 7. syyskuuta 2012

Sadetta ja hämähäkin pisto

Tänään on satanut. Afganistanin karu luonto varmaankin iloitsee. Sen huomaa myös portinvartijoista, jotka sateinen sää on saanut kovaäänisesti keskustelemaan aamuyöstä alkaen. He soittivat myös persian- tai därinkielistä poppia. Däri on toinen Afganistanin pääkielistä ja oikeastaan persian afgaaniversio. Olen sitä jo jonkin verran saanut opeteltua. Portinvartijat antoivat myös vettyneitä leipiään pikkuvarpusille, jotka ahmivat mahansa täyteen.

Oleminen muurien ympäröimällä pihalla sateen ropistessa ja paikallisten pölistessä kovaäänisesti tuo mieleeni Etiopian. Muutenkin Afganistanissa ja Etiopiassa on paljon yhteistä, enemmän yhteistä kuin esimerkiksi Afganistanin ja Syyrian välillä. Sekä Etiopia että Afganistan kuuluvat maailman köyhimpiin maihin. Afgaanit ja etiopialaiset ovat kulttuurisesti konservatiivisia ja äärimmäisen ylpeitä. Konfliktit naapurimaiden kanssa samoin kuin maansisäiset etniset jännitteet ovat molemmissa arkipäivää. Molemmissa maissa hallitsevat eliitit, joita eivät tunnu hirveästi häiritsevän kansalaistensa ahdinko ja köyhyys, jotka täyttävät mieluummin omat taskunsa ulkomaisilta auttajilta ja lähettävät omat lapsensa hienoihin ulkomaisiin kouluihin, samalla kun suurin osa väestöstä on luku- ja kirjoitustaidottomia.

Minua puri eilen jokin. Kädensyrjään tuli kaksi symmetristä reikää aivan vierekkäin, käsi turposi, muuttui tulikuumaksi ja reiät muuttuivat ruskeiksi. En nähnyt mikä minua pisti - täällä on niin paljon hyttysiä - mutta rei'istä päätellen otaksun sen olleen hämähäkki. Onneksi kyseessä ei kuitenkaan tainnut olla suppilohämähäkki eikä mustaleski, koska siihen mennessä, kun lääkelaukku oli löytynyt, oli turvotus jo laskenut. Myrkky ei ollut ainakaan kovin tyjyä tavaraa.

Viime viikkoina Kabulin yli on mennyt jonkin verran lisää pääskyjen muuttoa, pääasiassa haara- ja ruostepääskyjä, sekä parina päivänä vihermehiläissyöjiä. Lisäksi olen nähnyt muutaman vuorihernekertun. Paikallisina esiintyviä palmukyyhkyjä, kauluskaijoja, pihamainoja ja harakoita näkee joka päivä. Harakka on samaa lajia kuin Suomessa, nuo papukaijat ja mainat vähän eksoottisempia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti