Olen ollut kalkkikivikukkuloilla alueella, jonka halki Dnestrin aiempi valtava jääkautinen uoma joskus virtasi, ja Ivano-Frankivskin menomestoissa kuten Babylon-diskossa. Sitten Ukrainan Karpaateille. Eivät ole yhtä korkeita kuin Karpaattien kaksi pääasiallista vuoristoa Romanian puolella tai Tatra Slovakiassa, mutta vaikuttavia maisemia kuitenkin.
Ukrainan Karpaateilla elää etninen ryhmä nimeltä hutsulit, joiden kieli on varsin erilaista kuin ukraina tai muut alueen slaavilaiset kielet. Hutsulit ovat pitkiä ja vaaleita vuoristolaisia, koristelevat talonsa ja uniaattikirkkonsa tinalla, jota käytetään sekä kattoihin että koristeellisiin julkisivuihin.
Etukäteen paikkakunnan veteraanikävijät kertoivat juttuja siitä miten villiä on iltaelämä Verhovinassa, eräänlaisessa hutsulien pääpaikassa. Mutta vaikka oli perjantai-ilta, Verhovinassa oli lähes täydellisen tyhjää. Nuorisotalo ja ainoa disko olivat palaneet tulipaloissa. Ainoat bileet näyttivät olevan majatalossamme, jossa oli bussilasteittain koululaisia Kiovasta, ja sielläkin oli kaikki vaiennut siihen mennessä kun palasimme tyhjin käsin kyliltä.
Kiipesimme Ukrainan korkeimmalle vuorelle Hoverlalle. Alarinteitä peittävät sankat kuusimetsät ja ylempänä on katajan peittämiä alpiinisia alueita. Mutta huipulle päästyämme Boh oli selvästi vihastunut kaikkeen tähän juomiseen ja juhlimiseen, joka on ollut meneillään viikon, ja päästi päällemme kunnolla kaatosadetta ja rakeitakin, piiskaten meidät pikavauhtia alas vuorelta, samoin kuin laumat kiljahtelevia turistineitoja, joita oli tullut Odessasta, Puolasta ja Moldovasta asti.
Palattu on Ivano-Frankivskiin, jossa tosiaankin näyttää olevan suurempi tiheys uskomattoman kauniita naisia kuin missään muualla maailmassa. Täällä voi istua terassilla ja jos ei nyrjäytä niskojaan katselusta, nauttia editse lipuvasta liikenteestä kuin muotiesityksestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti