Kadonneet laukut

Vietän ensimmäistä yötäni Sana'assa, Jemenin pääkaupungissa. Itse asiassa on jo aamuyö ja ensimmäiset rukouskutsut kantautuvat juuri lähimmistä moskeijoista. Niissä on aivan omansalainen kaiku täällä, jotain hyvin autenttista.

Ikävä kyllä vaihto Genevestä Istanbulin kautta oli ilmeisesti niin nopea - vaikka ehdin siinä käydä kirjakaupassa ja ottaa viimeisen Efesin ennen parin viikon pakollista tipattomuutta - että molemmat matkalaukkuni jäivät tulematta. Kaikki arvokas oli toki käsimatkatavarana, mutta harmittavaa tässä on se, että kaikki vaihtovaatteeni olivat matkalaukuissa ja huomenna on perjantai eli muslimien sunnuntai, jolloin kaupat ovat kiinni. En siis ehkä pysty huomenna aamupäivällä, kun olisi aikaa, hankkimaan korvaavia varusteita. Täytyy toivoa, että lentoyhtiö paikallistaa laukut mahdollisimman pian ja toimittaa ne minulle Sana'aan. Toivossa on hyvä elää.

Saapuessani oli jo pimeää, mutta siitä huolimatta päädyin jo pitämään Sana'aa melko viihtyisän tuntuisena kaupunkina, josta tulee jossain määrin mieleen Damaskos. Keskellä yötäkin paljon kahviloita ja nettikahviloita oli auki. Mangokausi on alkanut viikko sitten, kertoi autonkuljettaja, ja niinpä tuoremehu on nyt kova juttu. Jemenissä alkoholi on sen verran haram, että päätä sekoitetaan lähinnä khatilla, joka on täällä yhtä suosittua kuin Afrikan sarvessa. Miehillä on hameet ja värikkäät leveät vyöt, ja kaikki kantavat vyössä perinteistä tikaria. Naisilla on huivit. Jemeniläiset vaikuttavat kuitenkin ystävällisiltä.

Jemen on nykyään arabimaista köyhin. Muinoin se oli rikas kauppamahti, joka vartioi Punaisenmeren porttia, Bab al-Mandibia. Raamatun aikoina se tunnettiin Shaaban kuningattaren maana ja Rooman valtakunnan aikaan "onnellisena Arabiana". Rooman valtakunnalle Jemen tuotti suitsukkeita, joiden kysyntä uskonnollisissa menoissa kuitenkin lopahti, kun valtakunta kristillistyi, ja silloin romahti myös Jemenin talous.

Alun perin Jemenin ylängöillä puhuttiin omaa seemiläistä kieltä, joka kuitenkin arabivalloituksen jälkeen nopeasti sulautui arabiaan, koska se oli lähisukukieli. Samoinhan kävi ja samoista syistä myös aramean, syriakin ja foinikian kielille. Kuitenkin alkuperäiskielet sinnittelevät vielä ylämailla, Hadramawtin vuorilla ja Sokotran saarella. Alun perin runsaasta juutalaisväestöstä on jäljellä vain rippeet, vaikkei heitä koskaan vainottukaan, koska suurin osa on emigroitunut Israelin perustamisen jälkeen sinne.

Jemenin suhteet Adeninlahden toiselle puolen Afrikan sarveen, ja etenkin Abessinian ylämaille, ovat olleet historian saatossa kiinteät. Puolin toisin Jemen ja Etiopia ovat hallinneet aluetta suurvaltoina. Väestökin on sekoittunut, minkä takia jemeniläiset ja Etiopian vaaleammat ylämaalaiset ovatkin yllättävän samannäköisiä.

Jemenin väestöstä viidennes on pohjoisessa Sa'adan alueella asuvaa shiialaista zaidilaislahkoa, joka viime aikoina on tullut tunnetuksi huthilaiskapinasta. Mitään uutta asiassa ei sinänsä ole, koska zaidilaisten imaamien pitkä dynastia hallitsi aluetta vuosisatoja ja kapinoi aina ulkopuolisia imperiumeja vastaan. Muiden muassa turkkilaiset, saudit, egyptiläiset ja britit olivat ajoittain helisemässä ylämaalaisten kanssa. Niinhän vuoristolaiset ovat kaikkialla maailmassa asettaneet imperiumeille rajoja.