Ystävättäreni oli hankkinut minulle jo keväällä syntymäpäivälahjaksi liput libanonilaissyntyisen mutta Britanniassa pääosan urastaan tehneen Mikan konserttiin. Konsertti olikin ehtaa itseään: pastellivärejä, auringonkukkia, hassuja naamareita ja äänen vaihtamista äkillisesti matalasta falsettiin ja päinvastoin. Tuhmia kaksimielisiä laulunsanoja teineille. Artisti tuntui napsineen hassuja sieniä tai jotain. Mutta viihdyttävyydessä ei valittamista.
Palatessani yöllä kotiin sporassa oli edessäni ryhmä nuoria, jotka puhuivat kolmansista henkilöistä ja edessäni penkillä nuokkui vanha partainen setä. Yhtäkkiä nuorten mainitessa jonkun nimen partainen setä havahtui ja huudahti: "Mähän tunnen sen, se on mun kaveri! Tosi hyvä jätkä!" Nuoret tuijottivat hämmästyneinä toisiaan ja puliukkoa. He saivat aivan uuden perspektiivin kaveriinsa, josta juuri olivat puhuneet... Sitten puliukko lauloi "Jeesus voitti kuoleman", mumisi jotain lisää, ja nukahti taas.
Kun jokin aika sitten kävin Lauttasaaressa katsomassa Lynchin elokuvia ja menin yhden jälkeen kääntöpaikalta viimeiseen keskustaan palaavaan bussiin, bussikuski kävi tarkastamassa koko bussin. Minähän olin ainoa matkustaja. Sitten hän palasi ja sanoi ohitseni kävellessään: "Piti vai tarkistaa, ettei ole ruumiita."
Kysyin häneltä: "Ai, tapahtuuko sitä useinkin?" Hän vastasi: "Ei kovin usein, mutta vasta pari päivää sitten viimeisestä Lauttasaaren bussista löytyi ruumis. Oli saanut sydänkohtauksen. Bussissa oli ollut vaikka kuinka paljon ihmisiä ja kukaan ei muka ollut nähnyt eikä huomannut mitään. No, nyt siellä ei ollut ruumiita." "Hyvä niin", sanoin. Sitten ajettiin.
Muutenkin viikko on ollut varsin vauhdikas, ja sen univelkoja olenkin tänään lauantaina nukkunut pois. Keskiviikkona serkkuni avioitui venäläisen tyttöystävänsä kanssa, mitä juhlittiin Elitessä ja loput iltaa ja yötä runsaiden pussikaljojen ja tetrapakviinien kera Töölönlahden kallioilla, josta on kauniit näkymät yli lahden.
Torstaina osallistuin oikeamielisen salaseuran maailmanparannukseen, joka alkoi ruisoluen parissa ja jatkui yöllä pienessä reggaepaikassa. Tapasin samana iltana peräti kolme suurelle yleisölle tuntemattomaksi jäänyttä kirjailijaa. Ja sain neuvoja, että kannattaa ostaa pankkiin sijoitushopeaa, koska hopea pitää inflaation loitolla rahoista. Samaan tapaan kuin se tepsii ihmissusiin.
Palatessani yöllä kotiin sporassa oli edessäni ryhmä nuoria, jotka puhuivat kolmansista henkilöistä ja edessäni penkillä nuokkui vanha partainen setä. Yhtäkkiä nuorten mainitessa jonkun nimen partainen setä havahtui ja huudahti: "Mähän tunnen sen, se on mun kaveri! Tosi hyvä jätkä!" Nuoret tuijottivat hämmästyneinä toisiaan ja puliukkoa. He saivat aivan uuden perspektiivin kaveriinsa, josta juuri olivat puhuneet... Sitten puliukko lauloi "Jeesus voitti kuoleman", mumisi jotain lisää, ja nukahti taas.
Kun jokin aika sitten kävin Lauttasaaressa katsomassa Lynchin elokuvia ja menin yhden jälkeen kääntöpaikalta viimeiseen keskustaan palaavaan bussiin, bussikuski kävi tarkastamassa koko bussin. Minähän olin ainoa matkustaja. Sitten hän palasi ja sanoi ohitseni kävellessään: "Piti vai tarkistaa, ettei ole ruumiita."
Kysyin häneltä: "Ai, tapahtuuko sitä useinkin?" Hän vastasi: "Ei kovin usein, mutta vasta pari päivää sitten viimeisestä Lauttasaaren bussista löytyi ruumis. Oli saanut sydänkohtauksen. Bussissa oli ollut vaikka kuinka paljon ihmisiä ja kukaan ei muka ollut nähnyt eikä huomannut mitään. No, nyt siellä ei ollut ruumiita." "Hyvä niin", sanoin. Sitten ajettiin.
Muutenkin viikko on ollut varsin vauhdikas, ja sen univelkoja olenkin tänään lauantaina nukkunut pois. Keskiviikkona serkkuni avioitui venäläisen tyttöystävänsä kanssa, mitä juhlittiin Elitessä ja loput iltaa ja yötä runsaiden pussikaljojen ja tetrapakviinien kera Töölönlahden kallioilla, josta on kauniit näkymät yli lahden.
Torstaina osallistuin oikeamielisen salaseuran maailmanparannukseen, joka alkoi ruisoluen parissa ja jatkui yöllä pienessä reggaepaikassa. Tapasin samana iltana peräti kolme suurelle yleisölle tuntemattomaksi jäänyttä kirjailijaa. Ja sain neuvoja, että kannattaa ostaa pankkiin sijoitushopeaa, koska hopea pitää inflaation loitolla rahoista. Samaan tapaan kuin se tepsii ihmissusiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti