keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Polesian metsissä

Olin metsässä. Tarkemmin sanoen Žytomyrin läänin pohjoisosien erämailla, jotka muuten perin peltoisessa Ukrainassa edustavat metsäisintä aluetta Karpaattien ohella. Pohjois-Ukrainan halki kulkeva vyöhyke tunnetaan nimellä Polissia tai Polesia. Siellä elää kaikenlaista metsäneläintä saksanhirvistä, metsäkauriista, villisioista ja visenteistä susiin ja karhuihin. Linnustollisesti alue on sellaista, että sieltä voi löytää monia Suomelle ja Venäjän taigalle ominaisia metsä- ja suolajeja eurooppalaisen levinneisyytensä etelärajoilta. Esimerkiksi metsäkanalintuja, tikkoja ja suurpöllöjä pitäisi Polesian metsistä löytyä.

Minun oli tarkoitus lähteä jo lauantaiaamuna, mutta muuan ukrainalainen ystäväni tuli aamuvarhain kylään hakemaan huuliharppuaan, jonka oli unohtanut asuntooni edellisviikonlopun aamuyöhön kestäneiden kutsujeni seurauksena. Hän myös palautti lainaamiaan syyrialaisia orientaalijazzia edustavia levyjä ja otti mukaansa tunisialaisen hevimetallibändin levyn. Keitin kahvia ja eksyimme puhumaan filosofiasta, uskonnosta ja politiikasta neljäksi tunniksi. Hän kertoi mieluummin kuolevansa kuin näkevänsä moskoviittisen trikolorin nousevan salkoon Kiovassa.

Putin ilmoitti jo vuonna 2003, ettei hyväksy Kiovan olevan Venäjän rajojen ulkopuolella. Kuten tavallista, lännessä tämä vähäteltiin pois näkyvistä.

Sama tapahtui jo edellisenä iltana ukrainalaisen ystävättäreni kohdalla, sillä käytyämme Sofian katedraalissa ja luostarialueella, jossa lapset lauloivat Ukrainan kauneudesta, sekä syötyämme sušia Izumin terassilla, jäimme puoleenyöhön saakka keskustelemaan kirjallisuudesta, runoudesta, satujen ja mytologian merkityksestä. Hänen länsiukrainalaisen kotikaupunkinsa eräältä poliisiasemalta kaikki poliisit olivat joutuneet lähtemään itään, koska Donbasin poliisit eivät tehneet mitään rikollisten terroristien riehuessa Venäjän joukkojen ja sotilaskaluston kera. Kaikki kyseiseltä asemalta lähteneet poliisit oli tapettu venäläisterroristien toimesta.

Venäjän terrorimiehityksen uhrien todellisia määriä Krimillä ja Donbasissa on vaikea arvioida, koska Venäjän propagandan ja vääristelyn mitta on niin massiivinen. Myös Ukrainan viranomaiset yrittänevät salailla maanpetturien ja ulkomaisten terroristien tappamien ihmisten määriä, jotteivät lietsoisi paniikkia yhteiskuntaan.

Samaisen ukrainattaren piti lähteä kanssani Žytomyriin ja Polesiaan, ja odottelin lauantaiaamuna toisen ystäväni kyläillessä häneltä tietoa. Kävikin ilmi, että hän joutui olemaan lauantaina töissä, ja koska siinä vaiheessa tultiin jo iltapäivään, päätin lykätä Polesiaan menemiseni sunnuntaille ja sen sijaan mennä erään ranskattaren bileisiin täällä Kiovassa.

Stubb valittiin tuona päivänä Kokoomuksen johtoon ja siis uudeksi pääministeriksi. Se on hyvä asia, koska itse en nykytilanteessa voisi kannattaa tuohon tehtävään Suomessa ketään muuta kuin sellaista, joka on ulkopolitiikassaan selkeästi sitoutunut läntiseen integriteettiin ja yrittää tosissaan Suomen viemistä Natoon.

Lähdin matkaan sunnuntaiaamuna, suuntasin Korosteniin ja Ovrutšiin, sieltä metsäseutujen halki Polissian suojelualueelle, jossa tosin oli vain kyltti. Suurin osa metsäteistä oli jeepillä ihan ajettavissa, vaikka osa sellaisia, ettei niille päässyt kuin korkeintaan traktorilla. Välillä oli mäntymetsää ja muutenkin kovin suomalaisen kaltaisia maisemia. Soita, joiden rantoja reunustivat koivikot, ja joilla pesivät metsäviklot ja soidinsivat taivaanvuohet. Mutta sitten oli taas tammea, lehmusta ja pyökkiä lehtimetsälajeineen.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Päädyin tutun tutun kautta lukemaan kirjoituksiasi. Kiitos niistä.
Ehkä Stubbissa on hyvää aktiivisuus länteen, mutta minua hirvittää hänen historiantunnottomuutensa, joka kuuluu asenteessa ja puheessa. Myös hän on yksi niistä, joka ei ota Venäjää vakavasti vaan kertoo, kuinka hyvät suhteet Suomella ja Venäjällä onkaan!

Observer kirjoitti...

Minä kannatin Stubbia erityisesti vahvan länsiosaamisen vuoksi. Se on Suomessa yllättävän harvinaista ottaen huomioon kuinka kauan ja monipuolisesti suomalaiset ovat periaatteessa jo olleet Länteen integroituneita ja kuinka paljon mahdollisuuksia heillä siten olisi tuntea länsiyhteisöä hieman syvällisemmällä tasolla kuin pinnallinen amerikkalaisvastaisuus.

On totta, ettei Stubb ole kaikkiin ilmansuuntiin yhtä pätevä kuin tuntemiinsa länsi-instituutioihin, mutta sitä varten poliitikoilla on mahdollisuus täydentää oma osaamisensa hyvillä neuvonantaja- ja avustajavalinnoilla. Hyvä poliittinen johtaja kerää tiimiinsä eri alueiden parhaita asiantuntijoita, joista kukin pystyy tuomaan parhaan panoksen juuri omalta alaltaan, ja yhdistää nämä sitten politiikkaansa.

Kannattaa muistaa, että nykyisessä systeemissä pääministerille kuuluu hallitustyön johtamisen lisäksi nimenomaan EU-politiikka. Venäjä-politiikassa sen sijaan pitäisi tasavallan presidentin osoittaa johtajuutta.