perjantai 31. elokuuta 2012

Täysikuu ja gekko

Toiset kaksi viikkoa Kabulissa ovat kuluneet ja ensimmäinen kuukauteni täällä tulossa päätökseen. Vielä en ole koko aikana päässyt poistumaan pääkaupungista kentälle. On päiviä, jolloin verkkoyhteydet eivät toimi lainkaan, ja sitten niitä, jolloin ne toimivat auttavasti. Nettiin mennessäni otan mukaan kirjan - tällä hetkellä 1800-luvun viipurilaisesta kauppiassuvusta polveutuvan hämeenlinnalaisen historioitsijan Andrei Sergejeffin kirjoittaman Afganistanin historian - koska sivujen latautumiset kestävät väliin viisi minuuttia. On aikaa siemailla mustaa kahvia ja vetää syvään henkeä ennen seuraavan virheilmoituksen kuittaamista.

Viime yönä oli täysikuu. Minulla on nyt muutama rottinkituoli kuistillani, jossa voin katsella taloa ympäröivää muuria, puutarhani muutamaa ruusua sekä muurin takana näkyviä puita, joihin kauluskaijat, palmukyyhkyt ja pihamainat kerääntyvät auringonlaskun aikaan yöpymään. Taivaalla näkyy toisinaan pääskyjen läpimuuttoa: haara-, ruoste-, kallio- ja räystäspääskyjä. Kävin yöhön asti mielenkiintoisia keskusteluja Afganistanin ympäristön tilasta vieraideni kanssa, jotka tekevät kenttätyötä Bamiyanin läänissä.

Tällaiseen verkkaiseen tahtiin elämä täällä sujuu. Yksi suurimmista haittapuolista on jatkuvasti lisääntyvä hajamielisyyteni. En tiedä, johtuuko se ilmastosta, ilmassa leijuvasta tomusta vai mistä, mutta kun jokainen yksinkertainenkin toimenpide edellyttää jatkuvasti niin monien asioiden muistamista ja pitämistä mielessä. Esimerkiksi kaupassa käynti on operaatio, joka pitää valmistella etukäteen, samoin ostosten siirtäminen riittävän nopeasti johonkin jääkaapilliseen paikkaan. Alitajunnan on jatkuvasti työskenneltävä erilaisten pikkuasioiden valvomiseksi: onko vettä varastossa riittävä määrä, toimivatko virransäätelijät, onko boileri jäänyt päälle, koska sen-ja-sen taas pitikään tulla käymään.

Olen hankkinut huonekaluja. Nyt minulla on ryhmä kauniita puisia pöytiä ja tuoleja, sohva, pari nojatuolia ja tavaroiden säilytykseen itämainen matka-arkku salalokeroineen. Olen hankkinut myös ylimääräisen sängyn vierashuoneeseen, jotta kaverit voisivat tulla käymään Suomesta, Turkista, Syyriasta, Libanonista ja kuka mistäkin. Suurin osa huonekaluista on pakistanilaisia ja varsin koristeellisia. Toivon, ettei niiden vuoksi ole tuhottu Himalajan arvokkaimpia metsiä.

Huonekalubasaarissa käyminen oli muutenkin mielenkiintoinen, tuntikausia kestävän kaupanteon ja tinkimisen harjoitus. Kuljettaessaan kalusteet tänne pienellä kuorma-autolla, huonekalukauppias vahingossa unohti olohuoneen pöytään kuuluvat pikkupöydät ja sen, että kuitissa luki kuljetuksen sisältyneen hintaan, mutta kun kuittia käytiin uudelleen basaarissa heiluttelemassa, löytyivät puuttuvat kalusteet ja kuljetuksen sisältyminenkin muistui taas mieleen.

Afgaanit eivät sano asioita suoraan, koska sellaista pidetään epäkohteliaana. Kohteliaampana pidetään sitä, että asioita vain unohtuu ja ne pitää päätellä vihjailusta. Koska kielteisen vastauksen antaminen koetaan epäkohteliaaksi, afgaani esimerkiksi sanoo, että kyllä tämä asia hoidetaan, mutta samalla antaa ilmeillään ja useilla vihjeillä ymmärtää, että ei hoideta. Tällaista ei pidetä valehteluna, vaan kunnioittavana tapana ilmaista se ikävä asia, että asiaa ei ole tarkoitus hoitaa. Jos sellaisen sanoisi suoraan, sitä pidettäisiin loukkaavana. Se, jolle sanotaan, menettäisi kasvot.

Tänään näin asunnossani ensimmäisen gekkoliskon. Se oli hädin tuskin torakan kokoinen, mutta toivotan sille silti mahdollisimman hyvää metsästysonnea talon hyttys- ja muurahaiskantojen harventamisessa. Hyttyset ovat sen verran häiritseviä, että olen joutunut hankkimaan karkottimia eri huoneisiin. Ne ovat väriltään oranssinruskeita, eivät inise, ja liikkuvat niin nopeasti, että niitä hädin tuskin huomaa.

Afganistanin politiikassa eletään myrskyisiä aikoja, sillä presidentti haluaa keskittää entistä enemmän valtaa itselleen pysyäkseen vallassa, kun länsimaat vetäytyvät. Hän on erottanut kaksi ministeriä, viskannut kolmannen korruptioskandaalien kouriin ja vaihtanut tiedustelupäällikön ja yleisen syyttäjän. Vastapuolella Talibanilla ei tietystikään ole aikomustakaan laskea aseitaan nyt kun kaikki länsimaat kilvan kiiruhtavat Afganistanista pois. Niinpä järjestö kiihdyttää järjettömiä murhaiskujaan tavallisia afgaaneja vastaan, viimeksi seitsemäntoista juhliin osallistuneen, musiikkia kuunnelleen ja naisten kanssa tanssineen murhat Helmandissa.

Sen verran kuin pystyn, seuraan tietysti myös Syyrian tapahtumia. Maailma vaan ei tajua, jauhaa roskaa irrelevanteista asioista kuten Syyrian joukkotuhoaseista ja islamisteista, vaikka juuri nämä samat asiat ovat niiden syiden joukossa, joiden pitäisi kannustaa auttamaan Syyrian oppositiota mahdollisimman nopeasti kukistamaan Syyrian kansaa joka päivä joukkomurhaava roistohallinto.

Ei kommentteja: