Viisi virtaa ja yöhuutoja

Islamabadissa ja koko Pakistanissa on ollut viime aikoina kuuma. Lämpötila on liikkunut 42-46 asteen välillä ja uhkaa nousta ajoittain kohti 50:tä, ja tämä Margallakukkulain viilentämässä Islamabadissa. Tukalinta on Etelä-Punjabin ja Pohjois-Sindin sisämaa-alangoilla, joiden ihmiselämää uhkaa ilmastonmuutoksen lisäksi myös Intian aikomus tukkia Induksen, Jhelumin ja Chenabin virtauksia uusin vesisopimusten vastaisin padoin. 

Punjabin nimi merkitsee viiden virran maata ja Indus, Jhelum ja Chenab ovat näistä virroista merkittävimmät. Punjabin hedelmälliset tasangot ovat Induksen ja sen sivujokien sedimenteistä luomia. Ravi ja Sutlej ovat ne kaksi muuta virtaa, jotka lasketaan Punjabin viideksi virraksi. Sanskritin virtaa merkitsevä sana ab on sama kuin Euroopan indoeurooppalaisissa kielissä (au, å, upe), tosin kantasuomen vuo lienee myös samaa muinaista alkuperää. Punj eli pändž on tietysti viisi, ja sama sana kuin kreikan penta, venäjän pjat tai latinan quinta (quinque). Viidellä vuolla on siis keskeinen merkitys länsimaisen sivilisaation synnylle.

Tämä on ainakin selvempää kuin esimerkki, jota professorimme käytti opiskellessani sanskritin peruskurssia yliopistoaikana: Hän rohkaisi opiskelijoita toteamalla, että sanskrit on aivan helppoa, sillä sehän on aivan kuin muutkin indoeurooppalaiset kielet. Sanastokin on aivan samaa. Esimerkiksi hän otti hevosen - se on sanskritiksi ashva, kreikaksi hippos ja latinaksi equus, eli johan tuosta piti heti huomata, että täysin sama sana ja siis ur-kieli oli kyseessä.

Kuumuuden vuoksi mielekästä aikaa luonnossa liikkumiselle ovat lähinnä aamuvarhaiset ja iltahämäräiset tunnit välillä 5:30-7:30. Aamulla kahdeksalta alkaa olla jo liian kuuma. Illalla taas aurinko laskee seitsemältä. Sen jälkeen voi kuitenkin vielä jatkaa yölintujen parissa, koska kehrääjät ja pöllöt ovat aktiivisimmillaan ensimmäisinä pimeätunteina. Lauantai-iltana Dara Janglanin luontopolulla kuulin ja nauhoitin peräti kolme eri yölintulajia: tuolla paikalla hyvin runsaan pitkäpyrstökehrääjän sekä harvinaisemmat idänkyläpöllösen ja sepelpöllösen. Sepelpöllösen kohdalla kuului myös ilmeistä poikasen kerjuuääntä.

Näiden yölintujen lisäksi merkittävää oli, että bengalinpitta oli jälleen saapunut ja huuteli kuivan puronuoman maastossa. Pitta saapuu Margallan alarinteille joka vuosi toukokuun lopulla ja vaikenee kesäkuun lopulla. Se saattaa hyvinkin viipyä vielä heinä-elokuussa, mutta havaintoja ei tule, kun lintu ei enää ääntele eikä ole aktiivisesti territoriaalinen. Pitta ei huuda yöaikaan, mutta oli hyvin aktiivinen siinä puoli seitsemän aikaan, ennen auringonlaskua.

Muutamat päivälinnut huutelevat hyvin aktiivisesti myös yöllä: esimerkiksi haukkakäki, mustadrongo ja kenttähyyppä. Soidinkiihkonsa aikana myös variskäki mesoaa usein öisinkin. Sirppitimalit laulavat kuuluvaa duettoaan juuri auringon laskiessa ja harakkataskukin saattaa luritella vielä pimeällä. Muntjakeilla - paikallisilla pienillä hirvieläimillä, joita myös haukkupeuroiksi kutsutaan - tuntui olevan kiima, koska niiden karjahdukset kantautuivat kaikkialta Margallan rinteistä.

Sunnuntaina kävin illallisilla erään vauraan kontaktin maatilalla Chak Shahzadissa, Rawaljärven eteläpuolisilla tasangoilla. Tuli ukkosmyrsky, joka toi tervetullutta sadetta ja tuulta tukahduttavaan kuumuuteen.