lauantai 6. syyskuuta 2008

Loppi

Niinä harvoina päivinä, joina ei ole satanut aivan koko aikaa, olen yrittänyt tehdä kävelyretkiäkin. Helsingissä kävin Viikin pelloilla ja näin paljon valkoposkihanhia ja töyhtöhyyppiä. Nyt olen Lopella ja täällä sisämaassa näyttää satavan hieman vähemmän kuin rannikolla, mutta kylliksi siltikin. Heti kun sade hieman hellittää ja aurinko näyttäytyy, on kuin luonto yrittäisi ottaa siitä kaiken irti: ilma on heti mustanaan parveilevia lentomuurahaisia ja rapsikuoriaisia.

Pitkällä kävelylenkilläni Ojajoen maastoon näin kahdesti nuolihaukan, mutta se saattoi olla myös sama yksilö kahdessa eri paikassa. Maisemissa oli myös tuulihaukka ja pari päivää sitten näin samassa paikassa naaraspuolisen pikkulepinkäisen nokka täynnä sittiäisiä, joita on nyt kaikilla tukkiteillä liikkeellä. Myös käpylintuja on paljon liikkeellä, rastaita harvakseltaan. Hyönteissyöjälinnut näyttävät pääosin jo kadonneen: ei sieppoja, kerttuja eikä pajulintuja enää. Syksy laskeutuu jo kovaa vauhtia raskaana suomalaisen luonnon ylle.

Ei kommentteja: