Jälleen on koittanut se aika vuodesta, kun muslimit aloittavat paastokuukautensa, ramadanin. Ramadanin ensimmäistä päivää odotettiin jo toissailtana, mutta kuuta ei näkynyt ajoissa, joten se alkoikin virallisesti vasta tänään. Kuukausi päättyy paaston päättymisjuhlaan eid al-fitriin, mutta silloin en ole enää Kabulissa, inshallah.
Ramadanin aikana muslimit paastoavat auringonnoususta auringonlaskuun syömättä, juomatta, tupakoimatta sekä muita lihallisia nautintoja toteuttamatta. Auringon laskiessa sitten syödään senkin edestä, kutsutaan sukulaisia, vieraita ja köyhiä pitopöytiin. Jokailtainen paaston katkaiseva ateriointi on nimeltään iftar. Monet itse asiassa lihovat paastokuukauden aikana, koska iftarit ovat sosiaalisia tapahtumia ja kaikilla on iltaan mennessä nälkä. Profeetan elämää koskevan perimätiedon mukaan tämä olisi tosin opettanut, että koko kuukauden selviää syömällä kunakin iltana yhden taatelin ja juomalla maitoa. Nykymuslimit viettävät ramadania melkoisen paljon runsaammin pöydän antimin.
Meidän iftarimme oli hieman eksoottisempi. Kokoonnuimme suomalais-virolaisella porukalla erään suomalaisen puutarhaan viiniköynnösten katveeseen, joimme maidon sijaan alkoholitonta halal-olutta, kuuntelimme suomipoppia ja saunoimme telttasaunassa. Tuli taas todistetuksi, että kyllä itämerensuomalaiset kansat kykenevät myös viinatta hyvään tunnelmaan ja polveileviin keskusteluihin.
Ramadanin aikana muslimit paastoavat auringonnoususta auringonlaskuun syömättä, juomatta, tupakoimatta sekä muita lihallisia nautintoja toteuttamatta. Auringon laskiessa sitten syödään senkin edestä, kutsutaan sukulaisia, vieraita ja köyhiä pitopöytiin. Jokailtainen paaston katkaiseva ateriointi on nimeltään iftar. Monet itse asiassa lihovat paastokuukauden aikana, koska iftarit ovat sosiaalisia tapahtumia ja kaikilla on iltaan mennessä nälkä. Profeetan elämää koskevan perimätiedon mukaan tämä olisi tosin opettanut, että koko kuukauden selviää syömällä kunakin iltana yhden taatelin ja juomalla maitoa. Nykymuslimit viettävät ramadania melkoisen paljon runsaammin pöydän antimin.
Meidän iftarimme oli hieman eksoottisempi. Kokoonnuimme suomalais-virolaisella porukalla erään suomalaisen puutarhaan viiniköynnösten katveeseen, joimme maidon sijaan alkoholitonta halal-olutta, kuuntelimme suomipoppia ja saunoimme telttasaunassa. Tuli taas todistetuksi, että kyllä itämerensuomalaiset kansat kykenevät myös viinatta hyvään tunnelmaan ja polveileviin keskusteluihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti