Sunnuntaina olimme barbequejuhlissa Reshmayassa suomalaisen toimittajan Libanonista löytämän aviomiehen perheen vieraina. Pari tapasi toisensa kesän 2006 sodan aikana, ehti asua sittemmin Suomessa, reppumatkailla pitkin Eurooppaa (heillä on oma blogi) ja tulleet näemmä hekin lopulta takaisin Libanoniin.
Eräs suomalainen professori on vierailulla Lähi-idässä ja vein hänet joka maanantai-ilta damaskoslaisen Firdus Tower -hotellin kellaribaarissa järjestettävään runoilijoiden iltaan, jossa paikallinen intelligentsia kokoontuu kuulemaan toistensa runoja - toisinaan myös kuolleiden suuruuksien - ja juomaan punaviiniä, arrakkia ja Barada-olutta, josta voi todeta, että jokainen pullo on sisällöltään yksilöllinen. Tällä kertaa nähtiin ihmeellisiä asioita, kuten 13-vuotias lapsinero, joka esitti kuuluisia poikkeuksellisen vaikeasti äännettäviä runoja, ja myöhemmin yöllä Perussa kirjoittamansa rakkausrunon espanjaksi esittänyt suomalaisprofessori.
Kesäkuuma on alkanut, lämpötilat kapuavat päivittäin 40 asteeseen ja yli. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sisätiloissa on alkanut liikuskella yksittäisiä torakoita ja pian saa varmaan tehdä tuttavuutta joka kesä kerran pari iskevän vatsataudin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti