Olimme saapuneet San Pedroon veneellä Belize Citystä ja meritse myös jatkoimme Ambergris Cayltä pohjoiseen, Meksikoon. Saavuimme Quintana Roon osavaltion pääkaupungin Chetumalin satamaan veneessä, joka oli täynnä puolalaisia. Rajamuodollisuudet menivät nopeasti. Päivät olivat alkaneet huveta, joten meidän piti tiivistää tahtia alkuperäisistä suunnitelmista, joissa olisi pysähdytty päiväksi tai pariksi Chetumaliin, käyty Quintana Roon laajoilla kosteikkoalueilla Sian Kaanissa ja samoin Jukatanin keskiosissa Calakmulissa, johon pääseminen osoittautui kuitenkin yksityisautotta hankalaksi.
Käytettävissä olevan ajan puutteessa matkustimme kuitenkin Chetumalista suoraan Yucatánin osavaltion pääkaupunkiin Méridaan ja saatoin bussista kaihoisasti katsella Sian Kaanin kutsuvien rämeiden ja hetteiköiden perään. Voi mikä määrä lintuja, liskoja, käärmeitä, rapuja, hyttysiä ja iilimatoja siellä olisikaan odottanut!
No, täytyy kuitenkin sanoa, että Mérida oli kaupunkina erinomaisen viehättävä ja monipuolinen, luultavasti etenkin siksi, että se ei ole rannikolla ja niinpä kaiken maailman pakettimatkaturistit pysyvät poissa. Repputuristeja sen sijaan oli kasapäin, teineistä niihin vanhoihin setiin ja yksinmatkustaviin täteihin, jotka hengailevat nuorison hostelleissa.
Perusasetukset olivat Méridassa samanlaisia kuin muissa tähän asti näkemissäni historiallisissa meksikolaiskaupungeissa: iso ja kaunis zócalo, jota ympäröivät mahtipontiset historialliset rakennukset, komea yliopisto, joukko pienempiä puistoaukioita patsaineen ja ravintoloineen, eri suuntiin lähtevien bussien asemat kukin sillä suunnalla keskustasta katsoen. Niin, ja tietysti mayakamaa myyvät kaupat, joista osissa ilmeisesti aitoa (kallista) käsityöläistavaraa ja toisissa kiinalaisvalmisteisia feikkejä. Kuten kaikkialla, matkamuistomyymälöissä ei ole juuri mitään variaatiota, vaan kaikissa kaupoissa on täsmälleen samat tuotteet.
Koska olimme taas Belizen suhteellisen alhaisesta väentiheydestä Meksikon tungoksessa, kaikkialla oli tietysti massoittain väkeä. Meksikossa näyttää olevan yleistä, että jollain aukiolla on aina jokin julkinen konsertti, ja väkeä riittää pakkautumaan sinne satapäin, vaikka se olisi humppaa, kuten jonkun kadunmiehen meille mayakulttuurisena konserttina suosittelema tapahtuma osoittautui olevan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti