Bikanerista vähän päälle kolmenkymmenen kilometrin päässä Jaisalmerin suunnassa sijaitsee Gajnerin palatsi kauniin järven rannalla sekä sitä ympäröivä aromaista maastoa kattava suojelualue. Nykyisin eksklusiivisena hotellina toimiva Gajnerin palatsi toimi aikoinaan Bikanerin maharadžan maaseutulinnana ja nykyinen suojelualue ruhtinaallisena metsästysmaana.
Palatsi on varsin näyttävä ja sen terassilta voi varsin mukavasti kiikaroida ja putkeilla järvellä talvehtivia tuhansia sorsia samalla kun perinneasuiset miespalvelijat kantavat eteen gintoniceja tai maitoteetä. Lintuharrastusta valkoisen koloniaaliherran tapaan. Välillä hiekkamyrsky ajoi meidät terassilta palatsin sisätiloihin päivälliselle.
Kevät oli Gajnerissa käydessämme edennyt jo niin pitkälle, että valtaosa vesilinnustosta oli lähtenyt järveltä pohjoiseen. Jäljellä oli siis melko pieniä lukumääriä lintuja, mutta kiitettävällä diversiteetillä. Näimme Gajnerissa joitain palearktisia lajeja, joita ei nähty millään muista matkan paikoista, kuten tukkasotkia, sinisorsia ja tavallisia kurkia.
Suojelualueen aromaastossa käyskenteli paljon tšinkaroita eli intiangaselleja, pienempiä määriä besoaariantilooppeja ja nilgaita. Myös šakaaleja ja jäniksiä nähtiin useampia. Suojelualueella ei ollut luvallista liikkua omin päin, vaan opas ja riista-ajelu olivat pakollisia. Siitä huolimatta alueelta löytyi delhiläisissä kilvissä oleva länkkäri omalla autollaan, mistä metsänvartija-oppaamme teki kantelun.
Palatsi on varsin näyttävä ja sen terassilta voi varsin mukavasti kiikaroida ja putkeilla järvellä talvehtivia tuhansia sorsia samalla kun perinneasuiset miespalvelijat kantavat eteen gintoniceja tai maitoteetä. Lintuharrastusta valkoisen koloniaaliherran tapaan. Välillä hiekkamyrsky ajoi meidät terassilta palatsin sisätiloihin päivälliselle.
Kevät oli Gajnerissa käydessämme edennyt jo niin pitkälle, että valtaosa vesilinnustosta oli lähtenyt järveltä pohjoiseen. Jäljellä oli siis melko pieniä lukumääriä lintuja, mutta kiitettävällä diversiteetillä. Näimme Gajnerissa joitain palearktisia lajeja, joita ei nähty millään muista matkan paikoista, kuten tukkasotkia, sinisorsia ja tavallisia kurkia.
Suojelualueen aromaastossa käyskenteli paljon tšinkaroita eli intiangaselleja, pienempiä määriä besoaariantilooppeja ja nilgaita. Myös šakaaleja ja jäniksiä nähtiin useampia. Suojelualueella ei ollut luvallista liikkua omin päin, vaan opas ja riista-ajelu olivat pakollisia. Siitä huolimatta alueelta löytyi delhiläisissä kilvissä oleva länkkäri omalla autollaan, mistä metsänvartija-oppaamme teki kantelun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti