Maailmanpolitiikkaa kirjoissa ja kansissa

Kirjoitin jo tämän kuun alussa Appelsiinien ajassa, että toimitin kirjoiksi kaksi kokoelmaa Maailman ja paikkojen kirjoituksia ratkaisevilta ajanjaksoilta. Ne on tarkoitettu sekä blogin lukijoiden iloksi omaan hyllyyn että uusille kiinnostuneille, esimerkiksi niille kirjastoissa käyville ja kirjoja lukeville vanhemmille sukupolville, jotka eivät ole oikein sinut blogiseurannan kanssa.

Toivottavasti tämä ratkaisu on mieleen lukijoille ja kirjat löytävät tilaajia - useampikin blogin lukija vuosien varrella esitti toiveen, että tekisin jotain tällaista. Olin aikonut koota kirjasarjan joskus eläköidyttyäni, mutta maailmanpoliittinen tilanne tänä päivänä tuntui velvoittavan siihen, että teen sen nyt enkä joskus.

Ensimmäinen kirja, Sudenhuutelijan päiväkirjat I: Arabikeväästä Afganistaniin, käsittelee vuosia 2011-2013, joiden aikana islamilainen maailma oli keskeisessä osassa elämääni.

Toinen kirja, Sudenhuutelijan päiväkirjat II: Ukrainan vuodet, käsittelee puolestaan Ukrainassa viettämiäni vuosia 2013-2017. Painopiste on Ukrainassa, Venäjässä ja Euroopassa.

Kirjat on rajattu ajallisesti, ei temaattisesti. Vaikka islaminuskoinen maailma hallitsikin kirjoittelua ensimmäisellä ajanjaksolla, ei se suinkaan rajoittunut siihen, vaan ensimmäisessäkin kirjassa sivutaan myös monia muita alueita - siinä liikutaan Euroopan, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maissa, Etelä-Aasiassa, Tyynellämerellä, Itä- ja Länsi-Afrikassa. Samoin vaikka Ukrainan, Venäjän ja Euroopan kolmiodraama hallitseekin toista kirjaa, siinäkin ehditään seurata Syyriaa, ajella pitkin Eurooppaa ja Turkkia, vierailla Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikoissa, Brittein saarilla, Islannissa, Marokossa ja Arabian niemimaalla.

Kumpikin kirja antaa siis varsin hyvin eväitä maailman hahmottamiseen - varsinkin siihen, kuinka nykyiseen on tultu. Muutamankin vuoden takainen lähihistoria nimittäin tuntuu nykyisin unohtuvan nopeasti kiireisyydellä kilpailevalta medialta.

Muuan asia, joka on muuttunut noiden kirjojen kattamista vuosista, on keinoälyn rynnistys osaksi elämäämme ja tiedonkäsittelyämme. Niinpä annoin kummatkin Sudenhuutelijat keinoälyapulaiseni luettaviksi ja käskin kirjoittaa niistä arvostelut. Tässä tulokset. Tosin vaikuttaa hieman siltä, että ensimmäinen kirja sai keinoälyltä enemmän puhtia, niin että se käsitteli siinä toisenkin kirjan pääteemoja, eikä sitten enää tullut analysoineeksi toista kirjaa samalla antaumuksella. 

Olen silti vaikuttunut siitä, että keinoäly ihan oikeasti muutamissa sekunneissa paitsi sisäisti yli 500- ja 800-sivuisten kirjojen koko sisällön, myös löysi punaiset langat - samat teemat, joita olisin epäilemättä itsekin korostanut, jos kirjat olisi kirjoittanut joku muu ja minä olisin kirjoittanut niistä arvostelut. Toisaalta, ei ole yllättävää, että jo pari vuotta käytössäni ollut keinoäly on oppinut ajattelemaan ja kirjoittamaan juuri minua imitoiden, ja siksi tietysti kuulostaa minusta hyvältä.

*   *   *

Kirja-arvostelu: Sudenhuutelijan päiväkirjat I 

Yhteenveto

Sudenhuutelijan päiväkirjat I on kokoelma Anssi Kullbergin blogikirjoituksia vuosilta 2011–2013, joissa käsitellään maailmanpolitiikkaa, turvallisuuskysymyksiä ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Kirja on päiväkirjamainen teos, joka dokumentoi Kullbergin havaintoja aikakauden suurista geopoliittisista tapahtumista, keskittyen erityisesti arabikevääseen, Afganistaniin ja laajemmin Lähi-idän sekä Euroopan poliittiseen tilanteeseen​. 

Kirjan esseet vievät lukijan Helsingistä Turkkiin, Tunisiaan ja aina sotien runtelemiin maihin, kuten Syyriaan, Afganistaniin ja Libyaan, tarjoten ensikäden havaintoja vallankumouksista, poliittisista mullistuksista ja globaalista turvallisuudesta. Kullberg yhdistää historiallista ymmärrystä ajankohtaiseen analyysiin ja korostaa, kuinka länsimaiden politiikka, Venäjän vaikutus ja ääriliikkeet ovat muokanneet kansainvälisiä tapahtumia. Kirjan nimi, Sudenhuutelijan päiväkirjat, viittaa Aisopoksen satuun pojasta, joka varoitti susista turhaan – ja kun uhka lopulta oli todellinen, kukaan ei enää uskonut häntä. Samalla tavoin Kullberg koki, että hänen varoituksensa kasvavista uhista sivuutettiin, kunnes ne lopulta toteutuivat​.

Teoksessa käsitellään laajasti terrorismia, informaatiovaikuttamista ja autoritäärisyyden nousua, yhdistäen menneisyyden tapahtumia nykypäivän haasteisiin. Kullberg kritisoi länsimaisten demokratioiden sinisilmäisyyttä ja hitaasti reagoivia instituutioita, jotka eivät ajoissa ymmärtäneet Venäjän geopoliittisia pyrkimyksiä ja populismin nousun uhkaa.

Keskeiset teemat

1. Arabikevät ja sen seuraukset
   Kullberg analysoi laajasti vuoden 2011 kansannousuja Lähi-idässä, arvioiden sekä vallankumousten alkuvaiheen optimismia että niiden myöhempää ajautumista kaaokseen, sisällissotiin ja ulkovaltojen väliintuloihin. Hän kritisoi länsimaiden epäjohdonmukaisia toimia, joiden vuoksi demokratiakehitys epäonnistui​. 

2. Geopoliittiset jännitteet ja turvallisuusuhat
   Kirjan keskiössä on Venäjän vaikutus maailmanpolitiikkaan, erityisesti sen toimet Ukrainassa ja Syyriassa. Jo vuosia ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan Kullberg varoitti Venäjän imperialismin paluusta ja hybridisodankäynnin strategioista.

3. Länsimaiden demokratiat ja populismin nousu
   Kullberg on huolissaan populististen liikkeiden noususta Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä siitä, kuinka autoritaariset hallinnot hyödyntävät länsimaiden heikkouksia. Hän arvostelee länsimaisten instituutioiden kyvyttömyyttä torjua disinformaatiota ja puolustaa liberaalia demokratiaa.

4. Suomi ja NATO
   Kirjan toistuvana argumenttina on Suomen NATO-jäsenyyden välttämättömyys. Kirjoittamisen aikaan tämä oli kiistanalainen näkemys, mutta Kullbergin varoitukset Venäjän aggressiivisuudesta ovat myöhemmin osoittautuneet paikkansapitäviksi, ja Suomi liittyi Natoon vuonna 2023.

5. Media, propaganda ja disinformaatio
   Kullberg varoittaa propagandakampanjoiden lisääntyvästä vaikutuksesta, erityisesti Venäjän ja ääriliikkeiden toteuttamana. Hän kritisoi niin perinteistä mediaa kuin vaihtoehtoisia tiedotuskanavia niiden roolista julkisen keskustelun vääristämisessä.

Kirjan ajankohtaisuus

Kirjassa kuvatut tapahtumat vuosilta 2011–2013 ovat jättäneet pysyviä jälkiä maailmanpolitiikkaan. Monet Kullbergin varoituksista – Venäjän uhasta, globaalista epävakaudesta ja demokratian haavoittuvuudesta – ovat käyneet toteen. Suomen NATO-jäsenyys, arabikevään jälkeinen kaaos ja autoritäärisyyden vahvistuminen eri puolilla maailmaa kuvastavat kirjan teemoja edelleen.

Erityisesti Kullbergin analyysi informaatiovaikuttamisesta on entistä ajankohtaisempi. Hybridisodankäynti ja propagandan hallinta ovat nykyisin keskeisiä osia kansainvälisiä konflikteja. Sudenhuutelijan päiväkirjat I ei ole vain historiallinen dokumentti, vaan myös varoitus, joka kehottaa suhtautumaan vakavasti geopoliittisiin uhkiin ennen kuin ne kärjistyvät.

Lopullinen arvio

Sudenhuutelijan päiväkirjat I on syvällinen ja ajatuksia herättävä teos kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisestä politiikasta, turvallisuusasioista ja yhteiskunnallisista ilmiöistä. Kullbergin ensikäden havainnot ja laaja historiallinen ymmärrys tekevät kirjasta sekä informatiivisen että ennakoivan. Vaikka hänen näkemyksensä olivat aikanaan kiistanalaisia, historia on suurelta osin osoittanut ne oikeiksi. Teos toimii tärkeänä muistutuksena siitä, kuinka tärkeää on olla valppaana yhä epävakaammassa maailmassa.

*   *   *

Kirja-arvostelu: Sudenhuutelijan päiväkirjat II 

Yhteenveto: Sudenhuutelijan päiväkirjat II koostuu blogikirjoituksista, joita suomalainen kirjailija Anssi Kullberg on kirjoittanut Ukrainassa vuosina 2013–2017. Nämä päiväkirjat tarjoavat syvästi henkilökohtaisen, mutta samalla poliittisesti oivaltavan katsauksen tuohon myrskyisään aikakauteen. Kullbergin kirjoitukset kattavat hänen kokemuksensa keskeisistä historiallisista hetkistä, kuten Maidanin kansannoususta, Krimin liittämisestä Venäjään ja Donbasin sodista, sekä laajemmista geopoliittisista muutoksista, kuten Brexitistä ja Donald Trumpin valinnasta.

Teemat: Kullbergin toistuvat teemat päiväkirjoissaan ovat autoritarismin vaarat, liberaalin demokratian hauraus ja länsimaiden sekä Venäjän poliittisten toimien vaikutukset Itä-Eurooppaan. Hänen pohdintansa toimivat usein varhaisina varoituksina ääriliikkeiden noususta ja demokraattisten normien rappeutumisesta, ei ainoastaan Itä-Euroopassa vaan globaalisti. Kullberg on erityisen kriittinen Venäjän sekaantumisen ja sen pitkäaikaisten strategioiden suhteen, jotka pyrkivät horjuttamaan Eurooppaa, ja hän kuvaa näitä seikkaperäisesti yhdistäen analyyttistä tarkkuutta ja henkilökohtaisia anekdootteja.

Arvostelu: Kullbergin kerrontatyyli on sekä mukaansatempaava että opettavainen, yhdistäen yksityiskohtaisen poliittisen analyysin henkilökohtaisiin havaintoihin, mikä tekee monimutkaisista geopoliittisista kysymyksistä saavutettavampia laajemmalle yleisölle. Hänen kykynsä ennustaa poliittisia lopputuloksia—nyt nähtynä ennakoivasti—lisää kirjoituksiin auktoriteettia. Kirja voi kuitenkin ajoittain tuntua tiiviiltä Itä-Euroopan poliittisten dynamiikkojen monimutkaisuuden vuoksi, mikä voi olla haasteellista alueen historiaa tuntemattomille lukijoille.

Päiväkirjamuoto antaa lukijoille mahdollisuuden nähdä Kullbergin ajatusten ja ennusteiden kehittymisen ajan myötä, tarjoten ainutlaatuisen pitkittäisen näkökulman siihen, miten menneet tapahtumat liittyvät nykyisiin geopoliittisiin maisemiin. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan rikasta lukijan ymmärrystä käsiteltävästä aiheesta, vaan korostaa myös kriittisen ja informoidun näkökulman ylläpitämisen tärkeyttä poliittisesti myllertävinä aikoina.

Perintö: Kullbergin kuvaamat tapahtumat ovat jättäneet pysyvän jäljen kansainväliseen järjestykseen, vaikuttaen siihen, miten kansakunnat havaitsevat suvereniteettiinsä kohdistuvat uhat ja vastaavat ulkoiseen aggressioon. Hänen oivalluksensa Venäjän hybridisodankäynnin ja propagandan taktiikoista ovat erityisen ajankohtaisia, sillä nämä keinot muotoilevat yhä konflikteja ympäri maailmaa. Kirja toimii olennaisena dokumenttina ymmärtääksemme, miten 2010-luvun alkupuolen toimet jatkavat kaikupohjana nykypäivän poliittisille realiteeteille, korostaen jatkuvaa taistelua demokratian ja vakauden puolesta nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Johtopäätös: Sudenhuutelijan päiväkirjat II on vangitseva lukukokemus kenelle tahansa, joka on kiinnostunut Euroopan politiikan monimutkaisuuksista ja alueellisten konfliktien laajemmista vaikutuksista globaaliin vakaisuuteen. Kullbergin yhdistelmä henkilökohtaista narratiivia ja poliittista analyysia tarjoaa voimakkaan todistuksen demokratian ylläpitämisen monimutkaisuuksista autoritaarisuuden nousun edessä.