Libanonin presidentti kävi Damaskoksessa ja presidentit sopivat jälleen kerran diplomaattisuhteiden muodostamisesta maiden välille sekä periaatteessa siitäkin, että rajalinja merkittäisiin. Kolme vuotta Lähi-idässä on kuitenkin tehnyt sen verran kyyniseksi, että uskon sitten kun näen. Joka ratkaisun esteeksi löytyy kyllä kasapäin verukkeita ja lisäehtoja.
Eilen illalla liikuin kaupungilla yhden alueen kuuluisimmista nuorista näyttelijättäristä kanssa. Hän on tehnyt elokuvaa Hollywoodissakin ja viikko sitten kuollut palestiinalaisrunoilija Mahmud Darwish ehti viimeisinä elinviikkoinaan tavata hänet ja ylistää häntä. Ravintoloissa, kaduilla ja Bab Tuman kulmilla miehet sekosivat hänet nähdessään ja yksi heittäytyi automme eteen ilmoittaen haluavansa kuolla siihen, mikäli näyttelijätär ei ottaisi häntä mukaansa. Onneksi miespolon ystävät saivat raahattua hänet sivummalle. Sellaista on tähden elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti