Olin Lusaka-klubilla saluunassa nimeltä Marlin syömässä paikan legendaarista pippuripihviä ja juomassa monia tuoppeja sambialaista Mosi-olutta eri alojen kollegojen kanssa. Paikka oli täynnä farandzheja, mutta pihvi oli hyvää ja olut samoin. Mutta vaikka Lusaka on leppoisa ja rauhallinen paikka, suuri trooppinen puutarha, tekee mieli päästä näkemään Sambiassa jotain muutakin kuin hotelleja ja konferenssikeskuksia.
Selvitystyössäni olen tullut siihen tulokseen, että ainakin kaksi erinomaista kansallispuistoa olisi muutaman tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista, mikäli viimeinen konferenssipäivä päättyy ohjelman mukaan jo aamupäivällä. Lännessä olisi valtavia Sambesin sivujoen Kafuen kosteikkoalueita ja Lochinvarin sekä Sinisen laguunin kansallispuistot. Idässä taas olisi Ala-Sambesin kansallispuiston läntisin osa toisen Sambesin sivujoen Chongwen alueella saavutettavissa. Se on hieman kauempana kuin Lochinvar ja Sinilaguuni, mutta tie sinne näyttäisi olevan parempi, joten sinne ehkä ehtisi nopeamminkin.
Kosteikkoalueelta voisi löytyä harvinainen kenkänokka, jota olin ajatellut mennä tammikuussa etsimään malarian riivaamilta Gambellan rämeiltä, mutta Chongwejoen alueella voisi puolestaan yhdistää vähäisempiin kosteikoihin laajoja alueita Sambian vallitsevaa luontotyyppiä, puusavannia miomboa, jossa linnut liikkuvat suurina kerääntyminä, lintuarmeijoina. Siellä on nähtävissä myös runsaasti troopillista nisäkäsfaunaa kuten leopardeja, leijonia, norsuja, kirahveja jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti