Tulihevonen ja paastokuu

Tulihevonen on lähtenyt liekehtivään laukkaansa ja muslimit ryhtyvät pian kuukauden kestävään paastoon tähyiltyään kuuta taivaalta.

Eletään aikaa, jona vuosi on perinteisesti vaihtunut pohjoisen pallonpuoliskon kulttuureissa. Kuukalentereita seuraavissa järjestelmissä onkin uusi vuosi nyt tai hetken kuluttua. Tästä johtuen kiinalaisena uutenavuotena tuntemamme tapahtuma oli jo maanantain ja tiistain välisenä yönä ja tiistaina kiinalainen maailma oli siirtynyt tulihevosen vuoteen. Samaa järjestelmää pienin variaatioin seurataan Kiinan lisäksi muuallakin Itä-Aasiassa, eli myös Japanissa ja Koreassa vuoden horoskooppieläin vaihtui hevoseen ja elementti tuleen.

Itäaasialaisen horoskooppijärjestelmän 12 eläintä rotatoivat siinä kuin länsimaisena tuntemamme Lähi-idän ja Välimeren alueen horoskooppijärjestelmän (eli Intiasta lännen suuntaan kulkeutuneen järjestelmän) tähtimerkit, mutta näiden rinnalla kulkee itäaasialaisessa järjestelmässä viiden elementin rotaatio, jossa kukin jakautuu lisäksi yin- ja yang-aspektiin itsestään, jolloin elementtijaksoja on yhteensä kymmenen, ja näiden yhdistelmänä muodostuu 60 vuoden sykleissä etenevä vuosien, kuukausien ja muiden aikojen järjestelmä. Sen pohja on lopulta astrologiassa aivan kuten Euraasian länsiosissa vallitsevien järjestelmien. Länsimaisissa järjestelmissähän elementtejä on yleensä laskettu neljä ja tähtimerkit on jaettu niihin.

Taakse jäänyt vuosi oli itäaasialaisessa järjestelmässä puukäärmeen aikaa. Käärmeen vuosi menikin ilmeisesti hyvin tunisialaisella ystävälläni ja šakkipelivastustajallani, joka käyttää voimakäärmettä symbolinaan, sillä hänestä tuli yrittäjä ja vaimonsa odottaa nyt lasta.

Onneksi Tunisiassa ei seurata kiinalaista järjestelmää, koskapa Itä-Aasiassa monet pariskunnat jättävät tänä vuonna lapset hankkimatta. Uskomus nimittäin kuuluu, että tulihevosen vuonna syntyy omapäisiä tyttöjä, jotka liiallisella itsenäisyydellään tuottavat häpeää perheilleen. Kun viimeksi oli tulihevosen vuosi 1966, koettiin Itä-Aasiassa syntyvyyden romahdus juuri tästä syystä. Niin pelottava uhka siis nähtiin siinä, että syntyisi runsaasti vahvoja naisia.

Mitä tulee uuteenvuoteen, alun perin myös läntisissä järjestelmissä vuosi vaihtui keväällä. Nykypäivänä persialainen, kurdilainen ja keskiaasialainen uusivuosi newroz (tänä vuonna 20. maaliskuuta) määräytyy kevätpäiväntasauksen mukaan ja vastaa paremmin alkuperäistä indoeurooppalaista uuttavuotta, jota myös seemiläinen Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka noudattivat. Maaliskuu on vuoden ensimmäinen kuukausi, ja sitä edeltää puhdistautumisriitti - februarius merkitsi juuri puhdistusta. Martius eli Marsin kuukausi oli siis vuoden ensimmäinen kuukausi.

Sama pätee islamilaiseen kalenteriin: vuoden päättää tänään tai huomenna (maasta riippuen) alkava ramadan, paaston ja puhdistautumisen kuukausi, ja sitä seuraava kuukausi, joka alkaa puhdistautumiseen tähtäävän paastoamisen päättävällä eid al-fitr -juhlalla, on uuden vuoden ensimmäinen.

Puolisoni katsoo maagien, persialaisten, kurdien ym. tavoin, että "todellinen uusivuosi" on maaliskuun kolmannella viikolla, joskin hän ajoittaa sen muutamaa päivää newrozia myöhemmäs, koska kuhunkin siirtymäriittiin liittyvät perinteisesti valmistava aatto, varsinainen huippukohta sekä myöhemmin "varjo", joiden kunkin aikana planeetat orientoituvat uusille urilleen, minkä vuoksi kukin jakso vaatii omat riittinsä. Nykyisin monien juhlipäivien juhliminen on kuitenkin siirtynyt yhä etupainotteisemmin aattoihin varsinaisten tarkoitettujen päivien sijaan - ja kaupalliset intressit näyttävät venyttävän valmistautumisaikaa joka vuosi yhä varhemmas.

Alun perin roomalaisessa kalenterissa oli niin ikään vain 10 kuukautta, kuten kiinalaisten elementtijärjestelmässä. Näihin lisättiin myöhemmin kaksi lisää, tammi- ja helmikuut, "tyhjän" hiljaisen talviajan täyttämiseksi ja huomioimiseksi ajanlaskussa. Januarius nimettiin kaksikasvoisen Janus-jumalan mukaan, koska tämä katsoi kahteen suuntaan, menneeseen ja tulevaan. Roomalaiset siirsivät uudenvuoden tammikuun eli januariuksen ensimmäiseen poliittisista ja sotilaallisista syistä: konsulin valitsemiseksi. Ja februarius, kuten aiemmin tuli mainituksi, nimettiin puhdistuskuuksi.

Myöhemmin alkuperäiset viides ja kuudes kuukausi, quintilis ja sextilis, saivat uudet nimet, kun keisarit Gaius Julius ja Octavianus Augustus halusivat itsensä ikuistetuiksi kuukausien joukkoon. Aiempien lisäyksien vuoksi nuo kuukaudet sitä paitsi olivat nyt seitsemäs ja kahdeksas - heinä- ja elokuut.

Aurinko- ja kuukalenterit liikkuvat kiertyen toistensa ympäri, koska mittaavat ajan kulua eritahtisesti, ja niinpä esimerkiksi islamilainen ramadan ja kiinalainen uusivuosi liikkuvat länsimaiseen kalenteriin nähden vuodesta toiseen. 

Käytännössä roomalainenkin kuukalenteri oli 12-kuukautinen jo varhain - mutta talviaika jätettiin tyhjäksi, ikään kuin kuukaudettomaksi, ennen tammi- ja helmikuiden lisäämistä.

Alexandrian astrologit siirsivät Egyptin käyttämään aurinkokalenteria jo ennen Roomaa, joka vaihtoi kuukalenterista aurinkokalenteriin edellisen vietettyä jatkuvan poliittis-uskonnollisen manipuloinnin vaikutuksesta pahasti vinoon vuodenaikojen vaihtelusta. Kuitenkin juuri vuodenaikain vaihtelu ja siihen liittyvä maataloussykli oli se syy, miksi ihmiset alkujaan tarvitsivat kalenterijärjestelmiä. Kylvö ja korjuu tarvitsivat ennustettavuutta, siitä saattoi riippua koko yhteisön eloonjäänti. Niinpä Caesarin käytyä Egyptissä hän siirrätti valtakunnan juliaaniseen aurinkokalenteriin, josta tuli uusi normi 1500 vuodeksi.

Lopulta tarvittiin kuitenkin vielä uusi korjausliike, joka tapahtui paavi Gregorius XIII:n toimesta vuonna 1582 ja tavoitti alkuun useimmat katoliset maat, myöhemmin myös protestanttiset. Kreikka ja Venäjä siirtyivät gregoriaaniseen kalenteriin vasta 1900-luvulla. Nykyinen vuosi ei edelleenkään vastaa täsmällisesti universumin lakeihin, mutta siksipä käytössä on korjausliikkeiksi karkauspäiviä ja sen sellaista. 

Useimmille ihmisille kalenteri on lähinnä ajanlaskua varten - on vaikea sopia tapaamisia, laatia budjetteja, sopia toimikausia ja pyörittää monimutkaista yhteiskunnallista järjestystä, jos ihmiset seuraavat eri määrää kuukausia ja nimittävät niitä eri tavoin. Mutta niille, joille puhdistusriitit ja uusivuosi yhä liittyvät tähtien asentoihin, psykofyysiseen tasapainoon, hengelliseen kalibrointiin ja siemenen kylvöön, asettuvat vuosittaiset merkkipäivät enemmän päiväntasausten ja -seisausten sekä auringon ja kuun liikkeiden mukaan.