torstai 19. kesäkuuta 2008

Ankara

Turkin pääkaupunki ja maan toiseksi suurin kaupunki Ankara on suotta ikävystyttävän kaupungin maineessa. Totta onkin, ettei se turistimielessä kykene kilpailemaan Turkin suurimman kaupungin ja imperiumin vanhan pääkaupungin Istanbulin kanssa. Ankara on moderni eurooppalainen kaupunki keskellä Anatoliaa, johon Turkin uudistaja ja tasavallan perustaja Kemal Atatürk sen siirsi irrottaakseen Turkin moderniksi kansallisvaltioksi Istanbulin imperiaalisesta painolastista, jonka Atatürk näki esteeksi Turkin eurooppalaiselle kehitykselle.

Ankara on häkellyttävän tavallinen ja eurooppalainen. Siellä kävellessä voisi hyvin kuvitella olevansa jossain saksalaisessa tai jopa ruotsalaisessa kaupungissa, paitsi että Ankarassa ei näe aivan yhtä paljon huivipäisiä naisia eikä afrikkalaisia ja arabeja. Habitukseltaan Ankara on varsin saksalainen; sehän onkin insinöörien ja upseerien kemalistista visiota edustava moderni kaupunki. Vanhakaupunki on jäänyt selvästi jälkeen Turkin kaupunkien mittavissa restaurointiohjelmissa, mutta sielläkin voisi hyvin kuvitella olevansa Kreikassa tai Etelä-Italiassa. Liikenne on tosin rauhallisempaa ja vähemmän kaoottista.

Ankaraan on turha tulla etsimään sellaista idän eksotiikkaa, jota Istanbul ja Itä-Turkki tarjoavat, eikä Ankarasta löydy rantojakaan. Ankaran historiallinen linnake ei kuulu Turkin vaikuttavimpiin. Sen sijaan Anatolian sivilisaatioiden museo on varsinkin heettiläisten, urartulaisten, assyrialaisten ja fryygialaisten kokoelmiensa osalta näkemisen arvoinen. Ankarasta löytyy vilkkaita ja hyvin länsimaisia ostos- ja kahvilakatuja, kävelykatuja ja hyviä kirjakauppoja. Ne olisivat vielä parempia jos kielitaidot riittäisivät akateemisen kirjallisuuden lukemiseen turkiksi.

Kävin kylässä tsherkessivanhemmista polveutuvan turkkilaisen ystävän luona, joka on saanut mielenkiintoisen työpaikan Kaukasian suunnan asioita ja varsinkin tsherkessidiasporaa tutkivasta instituutista. Heinäkuussa (12.7.08) Kayserissa järjestetään suuri tsherkessien kansainvälinen kesäkulttuuritapahtuma ja paikka onkin hyvin valittu, sillä Kayserista itään, varsinkin Göksunista ja Pınarbaşısta Sivasin suuntaan Uzunyaylan alueella on peräti 66 tsherkessikylää. Samalla alueella sijaitsee myös kauniita seetri- ja katajametsiä kallioisilla rinteillä. Instituutti on hiljattain julkaissut kirjan venäläis-turkkilaisten sotien alueellisista vaikutuksista ja yksi kirjan kontribuutioista käsittelee näemmä suomalaisten sotureiden seikkailuja Bulgariassa - Gorni Dubnikin muureilla ja Plevnassa.

Piti lähteä jo tänään paluumatkalle etelää kohti ja käydä matkalla Kulun alueella, Göksun suistossa Seleukian kupeessa ja Birecikissä, mutta juutuin sosiaalisista syistä yhä Ankaraan ja pääsen matkaan vasta huomenaamulla - inshallah. Joku kolmesta kohteesta pitänee pudottaa suunnitelmasta.

Ei kommentteja: