tiistai 17. kesäkuuta 2008

Doghubeyazit

Ajomatkalla Vanista Iranin rajalle Doğubeyazıtiin on useampiakin mielenkiintoisia kohteita. Muradiyen lähellä on sekä Pirunsilta että vesiputoukset, jotka ovat suosittu piknikpaikka paikallisille. 

Muradiyesta pohjoiseen on pikkukaupunki nimeltä Çaldıran, jonka ympärillä sijaitsevalla ylätasangolla käytiin 1500-luvulla käänteentekevä Çaldıranin taistelu. Siinä Turkin osmanien sulttaani Selimin joukot murskasivat uuden tekniikan - tykkien - avulla Persian safavidien shaahi Ismailin siihen asti voittamattoman armeijan. Teini-ikäisenä valtaan noussut ja Iranin shiialaistanut shaahi Ismail, joka oli pitänyt itseään jonkinlaisena messiaana ja voittamattomana, masentui tappiosta niin, että määräsi kaikki Iranin kaupungit liputtamaan mustin lipuin, joihin oli kullalla kirjailtu sana "kosto". Turkki ja Iran ovat sittemminkin olleet toistensa vastustajia, mutta kauhun tasapaino säilyi vastedes ja Qasr-e Shirinin rauhansopimuksen rajalinja, Turkin ja Iranin välinen raja, on yksi maailman vanhimmista ja vakiintuneimmista maarajoista. On hämmästyttävää, että turkkilaiset eivät hehkuta voitollaan sen vertaa, että Çaldıranista löytyisi taistelulle omistettu muistomerkki tai sitä hyödyntävää turistirihkamaa. Euroopassa paljon vähämerkityksisemmästäkin taistelukentästä olisi luotu myyttinen matkailukohde. Vanin alueen turistioppaat muistavat kyllä Çaldıranin taistelun, mutta kertovat turisteille mieluummin urartulaisten, seleukidien ja seldžukkien valtakausista. 

Doğubeyazıt on viimeinen rajakaupunki monien Aasian halki matkaajien tiellä Iraniin, Pakistaniin ja Intiaan. Alue on kurdienemmistöistä, mutta sillä on erityinen historiallis-nostalginen merkitys armenialaisille, sillä rajakaupungin horisonttia hallitsee mahtava Ararat-vuori, huippu usein pilvien verhoamana. Araratia ja Nooan arkkia kyllä hyödynnetään Doğubeyazıtin turistikitšissä. 

Näkemisen arvoinen on myös kaupungin lähellä vuorenrinteessä kohoava Ishak-pašan palatsi, jonka arkkitehtuuri yhdistelee osmanien, seldžukkien, persialaisten, armenialaisten ja georgialaisten rakennustyylejä. Ishak-paša oli 1500-luvulla elänyt kurdipäällikkö ja Osmanivaltakunnan itärajan vartija, joka epäilemättä kokosi mittavan omaisuutensa verottamalla silkkitien kauppaa Turkin ja Persian valtakuntien välillä. Niillä varoilla rakennettiin tämä erinomaisesti ajan hammasta kestänyt monumentti jälkipolville. Ishak-paša oli jonkinlainen oman aikansa Barzani.
 
Ishak-pašan palatsin yläpuolella vuorenrinteessä sijaitsevat myös urartulaisajalta peräisin olevan linnan rauniot, muutama historiallinen moskeija sekä paikallisen 1700-luvulla vaikuttaneen suufilaisen sheikin ja runoilijan Ahmad-i Hanin hauta.

Ei kommentteja: