Homs

Sunnuntaina olin Homsissa, joka on Syyrian kolmanneksi suurin kaupunki (Damaskoksen ja Aleppon jälkeen). Homs, antiikin Emessa, on paljon mitäänsanomatonta mainettaan kiinnostavampi paikka, vaikka vanhastakaupungista suurin osa onkin tuhoutunut harmaiden betonitalojen tieltä eikä kaupungissa ole yhtä paljon turistia kiinnostavaa nähtävää kuin Damaskoksessa tai Aleppossa. 

Homsin nähtävyyksiin kuuluvat kirkko, jossa säilytetään kappaletta neitsyt Marian vyönsoljesta ja ihmeellistä tarinaa soljen seikkailuista Intiaa myöten, sekä kaksi tunnettua moskeijaa, joista kuuluisampi on Khalid ibn al-Walidin moskeija. 

Homsissa on myös suuri yliopisto, melko mielenkiintoiset vanha suq (basaari) ja uusia ostoskatuja, huokeammin hinnoin kuin Damaskoksessa, ja runsaiden opiskelijamäärien avittamana melko vilkas ravintolaelämä. 

Syyriassa homsilaiset ovat kuuluisia homsilaisvitseistä, jotka vastaavat hieman Suomen hölmöläisvitsejä. Tarinoiden kerrotaan saaneen alkunsa mongolivalloitusten ajoista, jolloin Homs selvisi täystuholta sillä, että kaupungin asukkaat teeskentelivät mongolien tullessa hulluja, jotteivät antaisi aihetta hävittämiselleen. Vanhankaupungin alueella on melko suuri kristitty vähemmistö. 

Homsin kuvernöörillä on suurisuuntaisia suunnitelmia kaupungin muuttamisesta Dubain tyyppiseksi pilvenpiirtäjien ja bisneskorttelien kasvukeitaaksi. Syyriassa uskotaan, että talousihmeeseen päästään "Kiinan mallilla" vapauttamalla taloutta asteittain - ja lähinnä vain eliittejä suosien - mutta sananvapautta tai kansalaisoikeuksia ei vapauteta piirunkaan verran. Jos Dubain ja Qatarin kintereille halutaan päästä, Syyrialla onkin jo kiire, koska maan omien rajallisten öljyvarojen ennakoidaan jo lähivuosikymmeninä loppuvan, minkä lisäksi entistä suurempi huoli on vesivarojen hälyttävä ehtyminen.