maanantai 16. kesäkuuta 2008

Nemrutin kraatteri

Vanjärven länsiosassa on monia näkemisen arvoisia paikkoja, alkaen historiallisista moskeijoista, haudoista ja muista muistomerkeistä Adilcevazin, Ahlatin ja Tatvanin kaupungeissa. Tatvanista Diyarbakırin suuntaan on lisäksi Bitlisin kaupunki, jonka mm. Lonely Planet on kokonaan unohtanut. Siitä syystä mainitsenkin, että myös Bitlisissä on varsin vaikuttava historiallinen linna ja lisäksi Bitlis sijaitsee hyvin jylhissä maisemissa Tigrisin sivujoen rotkossa.

Tämän seudun suositeltavin nähtävyys on kuitenkin luonnonnähtävyys: Nemrutvuoren kraatterit ja kraatterijärvet. Nemrutvuori on toinen Vanjärven pohjoisrannan kahdesta suuresta tulivuoresta, joista korkeampi on lumihuippuinen Süphanvuori, mutta Nemrutvuori on vaikuttavampi "sisältä käsin".

Nyt on syytä mainita, että tämä Nemrutvuori ei ole sama kuin paljon lännempänä Adıyamanin lähellä sijaitseva Nemrutvuori (Nimrud), jonka huipulla kohoavat hellenististen kommageenien, seleukidien seuraajien, kuningaskunnan ajalta olevat valtavat kiviset jumalten ja kuninkaiden päät.

Tatvanin pohjoispuolisella Nemrutvuorella ei ole kivipäitä, vaan valtava kraatteri, jonka alueelle sijoittuu viisi vulkaanista kraatterijärveä, ylätasankoja nummineen ja tussock-heinikkoineen sekä metsää, joka koostuu haapa-, koivu-, vaahtera- ja katajapensaikosta. Oli todella yllätys löytää Suomen Lapin kaltaista luontoa kaukaa Itä-Anatoliasta. Havisevat haavikot ja tunturikoivikot kirkkaan sinisten vuoristojärvien rannoilla olivat oudosti pohjoissuomalaisia. Samaan aikaan kraatterin eläimistö oli tavattoman runsasta - suunnaton kukkivien kasvien monimuotoisuus veti puoleensa parvittain erilaisia perhosia ja muita hyönteisiä. Nummilla lentelivät runsaita heinäsirkkakantoja verottamassa ruusukottaraisparvet. Kraatterin lajistoon kuuluivat myös mm. kivikkosirkku, keltapääsirkku, ylänkökiuru, tunturikiuru, tiltaltti, sepeltasku, armenianlokki jne. Pensaikossa rymisivät maakilpikonnat, jotka näyttivät isommilta kuin alangoilla näkemäni.

Vanin seudulla kohoavasta Artoshvuoresta oli oppaamme Muratin mukaan joku saksalainen botanisti todennut, että vuorella oli maailman suurin kasvilajien diversiteetti niin pienellä alueella - epäilen kyllä oliko siinä huomioitu tropiikki. Joka tapauksessa tämänkaltaisten paikkojen diversiteetti tuntuu olevan valtava ja herää kysymys, onko esimerkiksi hyönteislajistoa edes kunnolla tutkittu.

Ei kommentteja: